Ero sivun ”Vihannes” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Terveysvaikutukset: 2022 brittitutkimus
→‎Terveysvaikutukset: Poistin vuoden 2014 brittitutkimuksen, koska aineistona oli vain 65 000 henkeä. (Lisäsin äsken tuoreemmaan brittitutkimuksen, jossa oli 400 000 osanottajaa.)
Rivi 13:
 
== Terveysvaikutukset ==
Vuonna 2014 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että jokainen päivittäinen vihannesannos pienensi ennenaikaisen kuoleman riskiä 16 prosentilla. Vihannekset pienensivät riskiä enemmän kuin hedelmät, sillä jokainen päivittäinen hedelmäannos pienensi riskiä vain neljä prosenttia. Tutkimuksessa todettiin myös, että tuoreet vihannekset vähensivät riskiä enemmän kuin säilykkeet ja pakasteet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7168710 | Nimeke = Vihanneksista voi saada enemmän lisävuosia kuin hedelmistä | Julkaisupaikka = Yle uutiset | Ajankohta = 2.4.2014| Viitattu = 11.7.2021}}</ref>
 
Vuonna 2017 julkaistun laajan väestötutkimuksen mukaan sillä Euroopan ja Yhdysvaltojen väestökolmanneksella, joka nauttii päivittäin keskimäärin 185 grammaa (vaihteluväli 140-230 g) vihanneksia kypsennetyssä muodossa, on 24 prosenttia pienempi kuolemanriski kuin sillä kolmanneksella, joka nautti niitä vain viidesosan tuosta määrästä eli 25-50 grammaa päivässä. Perunan kulutusta ei otettu huomioon.<ref name="Lancet.Fruit.vegetable.etc">{{Lehtiviite | www = https://www.thelancet.com/cms/10.1016/S0140-6736(17)32253-5/attachment/b828d970-0527-4a7e-9f05-7c1674c07f9e/mmc1.pdf | Otsikko = Fruit, vegetable, and legume intake, and cardiovascular disease and deaths in 18 countries (PURE): a prospective cohort study. Supplementary appendix | Tekijä = Miller, Victoria & Mente, Andrew & Dehghan, Mahshid & Rangarajan, Sumathy et al. | Julkaisu = The Lancet | Vuosi = 2017 | Numero = | Sivut = 3, 44-45 | Julkaisija = | Doi = 10.1016/S0140-6736(17)32253-5. | Viitattu = 8.5.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Rivi 27 ⟶ 26:
Useimmat vihannekset sisältävät vain niukasti [[ruoan energiatiheys|energiaa]], mutta niillä on suuri merkitys [[vitamiini]]en, [[kivennäisaine]]iden ja [[ravintokuitu|kuidun]] lähteenä. Ne sisältävät paljon elimistölle välttämättömiä kivennäis- ja [[hivenaine]]ita kuten [[kalium]]ia, [[magnesium]]ia ja [[mangaani]]a. Niissä on myös paljon [[foolihappo|folaatteja]] ja [[Antioksidantit|antioksidantteja]], kuten [[C-vitamiini]]a ja [[karotenoidit|karotenoideja]].<ref name="Rousi s. 201">Rousi 1997, s. 201</ref> [[Beetakaroteeni]] on yksi yleisimmistä karotenoideista ja toimii [[A-vitamiini]]n esiasteena.<ref name="Rousi s. 201"/> Vihanneksissa on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, joka nopeuttaa suolen toimintaa. Kuidut myös vähentävät ravinnon [[kolesteroli]]n imeytymistä. Vihannekset sisältävät myös monia fytokemikaaleja.<ref>Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua</ref> Jo vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia, kun lähtötaso on matala.<ref>[http://www.slv.se/templates/SLV_Page.aspx?id=10770 "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet"] Livsmedelsverket, Stockholm 2004{{404}}</ref><ref>
[http://www.slv.se/upload/dokument/In_English/Food_and_health/TheSwedishActionplan.pdf Käännös englanniksi: The Action Plan for Healthy Dietary Habits and Physical Activity] Food Administration, Stockholm 2004{{404}}</ref>
 
 
== Vuoden vihannes ==