Wikipedia

Ero sivun ”Talousmetsä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Talous- ja luonnonmetsän eroavuuksia: Korjasin virheellisesti käytettyä termistöä (luonnonmetsä ei ole luonnontilainen metsä), poistin virheellistä propagandaa ja tarpeettomia laatusanoja. Lisäilin pieniä tarkennuksia, jotka parantavat artikkelin tietosanakirjamaista laatua.
Merkkaus:  virheellinen wikikoodi 
Rivi 40:
Metsässä kasvaa myös varpuja, ruohoja, eri eläimiä ja sieniä. Talousmetsien virkistyskäyttö, [[metsästys]], [[sienestys]] ja marjastus ovat mahdollisia talousmetsissä. Suomessa ja eräissä Pohjoismaissa on lailla säädetty [[jokamiehenoikeus]], joka takaa yhdessä metsästyslainsäädännön kanssa nämä toimet.<ref>http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Jokamiehenoikeudet%2816989%29</ref> Talousmetsissä taloudellista tuottoa voidaan saada myös muilla tavoilla, kuin puuntuotannolla. Esimerkiksi tryffelin, pakurin tai muun metsässä kasvatettavan lajin kasvattaminen voi olla puunmyyntituloja parempaa. Esimerkiksi [[sienet|sienisato]] voi olla arvoltaan puun taloudellista tuottoa korkeampi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jouni Issakainen | Nimeke = Sienten biologia| Vuosi = 2013| Luku = Suursienten itiöemien viljely| Sivu = 358| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 978-952-495-29-2| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.10.2015 | Kieli = }}</ref> Vastaavasti esimerkiksi [[korvasieni|korvasienen]] on todettu innostuvan tuottamaan itiöemiä maan pinnan rikkoontuessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mauri Korhonen | Nimeke = Tunnista sieni| Vuosi = 2005| Sivu = 254–256| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 951-1-19892-0| Viitattu = 25.10.2015 }}</ref>
 
== Talous- ja luonnonmetsänluonnontilaisen metsän eroavuuksia ==
Talousmetsä eroaa huomattavasti luonnonmukaisestaluonnontilaisesta metsästä tarkoitukseltaan, rakenteeltaan ja kehityskulultaan. Talousmetsässä on [[lahopuu]]ta vain 2–10 m³ hehtaarilla, kun vastaava luku luonnonmetsässäluonnontilaisessa metsässä on 60–90 m³ hehtaarilla. Lahopuun määrä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/metsavarat/|nimeke=Metsävarat|julkaisu=Luonnonvarakeskus|viitattu=2020-04-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> on ollut viime vuosina kasvussa Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa lahopuun määrä on laskenut sekä talousmetsissä, että suojelualueilla. Metsätalouden toimijat lisäävät lahopuuta hakkuiden yhteydessä monella tavalla. Esimerkiksi tekopökkelöiden<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.metsakeskus.fi/tehdaan-tekopokkeloita|nimeke=Tehdään tekopökkelöitä {{!}} Metsäkeskus|julkaisu=www.metsakeskus.fi|viitattu=2020-04-12}}</ref> tekemisellä on lahopuuta saatu lisättyä nopeasti.
 
Erityisesti [[mustikka]], joka on tärkeä kasvi monille lajeille, kärsii talousmetsissä. Mustikan peittävyys talousmetsässä on nykyisin noin 6 %, vielä 1950-luvulla se oli 18 %. Mustikan ovat korvanneet [[vadelma]], [[metsäkastikka]] ja [[metsälauha]].<ref name=":0" />▼
Talousmetsissä ei tapahdu luonnonmetsille ominaisia häiriöitä, kuten myrskytuhoja ja [[metsäpalo]]ja määrätyin väliajoin. Voimakkaan metsäpalon jälkeen kuusikko on runsaimmillaan 200–250 vuoden kuluttua, talousmetsän kiertoaika on lyhyempi 60-80 vuotta. Kiertoajan lyhentyessä metsäluonto alkaa kärsiä ja köyhtyä. Metsänhoidollinen jäljittely talousmetsissä perustuu liian yksinkertaistettuihin malleihin, jotka eivät täsmää luonnontilaisen metsän kehityksen kanssa. Käsitykset luonnonmetsän rakenteesta perustuvat [[Myytti|myytteihin]], joita on syntynyt asiaa tutkineiden toimesta ja joilla on pyritty tukemaan talousmetsien mahdollisimman suotuisaa kehitystä. <ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Rauno Ruuhijärvi, Olli Tahvonen|Nimeke=Uusi Metsäkirja|Vuosi=2006|Luku=Metsikön kiertoaika ja metsäluonnon laatu|Sivu=216, 238|Julkaisija=Gaudeamus|Tunniste=ISBN 951-662-983-0}}</ref>
 
Talousmetsässä tapahtuneen myrskytuhon jälkeen tuhotutuneettuhoutuneet puut kerätään pois metsätuholain perusteella, jotta ne eivät toimi metsätuholaisten kasvualustana, mutta luonnonmetsässäluonnontilaisessa metsässä ne jäävät paikalleen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mhy.fi/pyha-kala/myrskytuhot-ja-metsa|nimeke=Myrskytuhot ja metsä|julkaisu=Metsänomistajat -PYHÄ KALA|viitattu=10.10.2021}}</ref>▼
▲Erityisesti [[mustikka]], joka on tärkeä kasvi monille lajeille, kärsii talousmetsissä. Mustikan peittävyys talousmetsässä on nykyisin noin 6 %, vielä 1950-luvulla se oli 18 %. Mustikan ovat korvanneet [[vadelma]], [[metsäkastikka]] ja [[metsälauha]].<ref name=":0" />
 
▲Talousmetsässä tapahtuneen myrskytuhon jälkeen tuhotutuneet puut kerätään pois, mutta luonnonmetsässä ne jäävät paikalleen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mhy.fi/pyha-kala/myrskytuhot-ja-metsa|nimeke=Myrskytuhot ja metsä|julkaisu=Metsänomistajat -PYHÄ KALA|viitattu=10.10.2021}}</ref>
 
Metsäpalon jälkeen kuusikko taimettuu lehtipuilla, mutta talousmetsässä hakkuun jälkeen istutetaan yleensä vain yhtä puulajia. Lehtipuut tulevat luontaisesti ja ensimmäisessä taimikonhoidossa on yleensä jo sekapuusto. Talousmetsissä suositaan sekapuustoa, koska sekapuusto on vähemmän altis tuhoille, lehtikarike parantaa maaperän olosuhteita ja se parantaa monimuotoisuutta.
Rivi 53 ⟶ 51:
Männiköissä on havaittu tapahtuvan lievempiä metsäpaloja noin 70 vuoden välein, mutta niissä metsä ei pala kokonaan, vaan jäljelle jää eläviä mäntyjä, joiden sekaan voi kasvaa muita puulajeja. Luonnontilaisessa usein lievästi palaneessa männikössä on yli 150-vuotiaita puita sata kappaletta hehtaarilla. Männiköissä voi olla useita sukupolvia eri-ikäisiä mäntyjä, jotka ovat palaneet, mutta jatkaneet kasvua hyvinkin vanhoiksi.
 
Häiriöitä on lyhyt- ja pitkäkestoisia. Talousmetsissä vastaavia häiriöitä jäljitellään hakkuilla ja [[Kulotus|kulotuksilla]]. Metsäpalojen yleisyys määrittää sen, hallitseeko metsämaisemaa kuusi- vai mäntyvaltaisuus. Erityyppisten häiriöiden aiheuttamat valoisat luonnonmetsätluonnontilaiset metsät ovat nykyisin hyvinjokseenkin harvinaisia, koska metsäpalot sammutetaan tehokkaasti myös suojelualueilla.
 
Jos luonnonmetsäluonnontilainen metsä on välttynyt metsäpaloilta ja myrskytuhoilta pitkiä aikoja, sen kehitystä ja rakennetta säätelee puiden kuoleminen ja uudistuminen pienalavaltaisesti. Tällaisessa metsässä lahopuuta syntyy hyvin tasaisesti pitkän ajan kuluessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Uusi Metsäkirja| Vuosi = 2006| Luku = Metsien rakenne ja lajiston monimuotoisuus| Sivu = 235| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 951-662-983-0 }}</ref>
 
== Jalostus ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Talousmetsä”