Ero sivun ”Suomalaisten alkuperä” versioiden välillä

Suomalainen aineellinen kulttuuri itsenäistyi laajemmasta itämerensuomalaisesta kulttuurista 600–700-luvuilla, ja 800-luvulle tultaessa Suomessa vallinnut metalliesinekulttuuri oli kehittynyt omintakeiseksi.<ref name=":5" /><ref name=":6" /> Samaa ajankohtaa voidaan pitää laajasti katsottuna itsenäisen [[Suomen kieli|suomen kielen]] syntyajankohtana, vaikkakin sen esihistoria ulottuu muiden itämerensuomalaisten kielten tavoin pitkälle menneisyyteen.<ref name=":5" />

 

[[Tiedosto:Oka River P5220740 2350.jpg|pienoiskuva|[[Oka]]-joen maisemaan nykyisen [[Venäjä]]n alueella.]]

[[Fennougristiikka|Kielitieteen]] perusteella sitä länsiuralilaista kieltä, josta haarautuivat myöhemmin [[Itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomi]], [[Saamelaiskielet|saame]] ja [[Mordvalaiset kielet|mordva]], puhuttiin alun perin jossain Volga-, Oka- ja Kama-jokien alueella. Tällä alueella syntyi myös tulevien itämerensuomalaisten geneettinen perusta.<ref name=":1">Lang 2020, s. 253–255.</ref> Tästä alkukodista [[uralilaiset kielet|uralilainen kieli]] levisi itään ja länteen.<ref>Kulonen, Ulla-Maija 2002: Kielitiede ja Suomen väestön juuret. ''Ennen, muinoin. Miten menneisyyttämme tutkitaan.'' Toim. Riho Grünthal. Tietolipas 180. SKS, Helsinki 2002. http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/eres/hum/kulonen102-116.pdf</ref><ref>Kallio, Petri 2006: Suomen kantakielten absoluuttista kronologiaa. – Virittäjä 1/2006. http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_2.pdf </ref><ref>Häkkinen, Jaakko 2009: Kantauralin ajoitus ja paikannus: perustelut puntarissa. – Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 92, Helsinki. http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf</ref>

 

[[Ristiretkiaika|Ristiretkiajalla]], noin 1000-luvulta eteenpäin, Suomen kulttuurialueet voidaan jakaa naisten käyttämien korujen perusteella [[Lounaissuomalaiset|lounaissuomalaiseen]], [[Hämäläiset|hämäläiseen]] ja [[Savolaiset|savolais]]-[[Karjalaiset|karjalaiseen]] kulttuurialueeseen.<ref>Haggrén ym. 2015, s. 339. </ref>

== Suomalaisten geenit ==

Suomalaisten DNA on samankaltainen muun Euroopan geenien kanssa ja niiden perusta syntyi länsiuralilaisten kansojen lähtöalueella [[Volga]]-, [[Oka]]- ja [[Kama]]-jokien välillä nykyisen [[Venäjä|Venäjän]] alueella.<ref name=":1" /><ref name=":7">Lang 2020, s. 93–96.</ref> Kaikilla Euroopan kansoilla on idästä tulleita geneettisiä jälkiä, eikä suomalaisten itäinen osuus ole verrattain merkittävä. Itäisyys nousee vähän kerrallaan itään mentäessä ja laskee hitaasti mentäessä länteen. Suomalaisten länsipuolella olevilla kansoilla on hivenen enemmän läntistä komponenttia kuin suomalaisilla, itäpuolella taas hivenen enemmän itäistä.<ref name="niskanen">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mankindquarterly.org/samples/niskanenbalticcorrected.pdf|Nimeke=The Origin of the Baltic-Finns from the Physical Anthropological Point of View|Tekijä=Niskanen, Markku|Ajankohta=2002|Tiedostomuoto=PDF|Viitattu=21.3.2008|Kieli={{en}}}}</ref> Isältä pojalle periytyvä Y-kromosomi näyttää kuitenkin kahden geneettisesti eroavan alueen olemassaolon.<ref name=":7" />