Ero sivun ”Suprajohde” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla osioon
suprajohteissa resistanssi ei ole nolla vaan hiukan enemmän. Suprajohteiden ominaisvastus on n. 10^-25 ohm metriä.
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Rivi 1:
[[Kuva:CERN-cables-p1030764.jpg|thumb|250px|Tavallinen ja suprajohtava 12 500 [[ampeeri]]n kaapeli [[CERN]]:stä]]
'''Suprajohtavuus''' tarkoittaa ominaisuutta, jossa riittävän alhaisessa [[lämpötila]]ssa joidenkin aineiden [[resistiivisyys]] katoaa lähes kokonaan ja havaitaan [[Meissnerin ilmiö]]. Suprajohteessa [[sähkövirta]] etenee lähes häviöttömästi ja ulkoinen magneettivuo ei pysty tunkeutumaan materiaaliin. Lämpötilan pitää olla alle kullekin suprajohteelle ominaisen kriittisen lämpötilan ''T''<sub>c</sub>. Myöskään [[sähkövirran tiheys]] ja [[magneettivuon tiheys]] eivät saa ylittää kullekin aineelle ominaista arvoa tai suprajohtavuus katoaa.
 
Suprajohtavuuden löysi hollantilainen [[Heike Kamerlingh Onnes]] vuonna 1911 tutkiessaan neste[[helium]]illa jäähdytetyn [[elohopea]]n [[sähkönjohtavuus|sähkönjohtavuutta]]. Kokeessa elohopean ominaisvastus katosi äkisti 4,2&nbsp;K:n lämpötilassa.