Tlatelolcon verilöyly
Tlatelolcon verilöyly oli Meksikon asevoimien toimeenpanema sotilasoperaatio aseistautumattomia yliopisto-opiskelijoita ja muita siviilejä vastaan, joka tapahtui 2. lokakuuta 1968 Plaza de las Tres Culturas -aukiolla Tlatelolcon alueella Méxicossa vain kymmenen päivää ennen Méxicon kesäolympialaisten avajaisia. Virallisten tahojen mukaan verilöylyssä kuoli 20 ihmistä, mutta epävirallisten arvioiden mukaan Meksikon armeija tappoi 150–325 protestoijaa.[1]
Tausta
muokkaa.JPG)
Meksikossa 1960-luvulla kansa oli tyytymätön PRI-puolueen hallintoon. Asiat kärjistyivät vuonna 1968. Yliopisto-opiskelijat olivat aktiivisesti protestoimassa hallintoa vastaan. Universidad Nacional Autónoma de Méxicon rehtori Javier Barros Sierra järjesti 1. elokuuta 50 000 opiskelijan rauhanomaisen marssin. Viikkoa myöhemmin sekä UNAMin että IPN:n yliopisto-opiskelijat uhkasivat lakolla ja laajemmilla julkisilla protesteilla, jos hallitus ei suostuisi heidän vaatimuksiinsa. Presidentti Gustavo Díaz Ordaz uhkasi voimatoimilla pitääkseen opiskelijat kurissa, eikä suostunut suurimpaan osaan vaatimuksista.[2]
Meksikon johto halusi kontrolloida rauhattomuutta, sillä kesäolympialaiset olivat alkamassa Méxicossa lokakuussa. Syyskuun 18. päivänä Meksikon asevoimat valtasivat UNAMin pääkampuksen. Sisäministeri Luis Echeverría Álvarezin mukaan yliopisto oli ajautunut kauaksi tarkoituksestaan ja sen olivat vallanneet poliittiset tahot, jotka aikoivat mahdollisesti suorittaa rikollista toimintaa. Tämän seurauksena rehtori Sierra ilmoitti eroavansa. Syyskuun 23. päivänä IPN:n opiskelijoiden ja poliisin kohtaaminen kärjistyi veriseksi yhteenotoksi, jossa kuoli neljä ihmistä ja useita haavoittui. Seuraavana aamuna asevoimat löysi yliopistokampuksesta suuren määrän aseita. Seuraavien päivien aikana rauhattomuus lisääntyi ja olosuhteet rauhoittuvat hieman, kun Sierra peruutti eroilmoituksensa. Syyskuun 30. päivänä armeija vetäytyi UNAMin kampukselta.[2]
Verilöylyn tapahtumat
muokkaaOpiskelijat päättivät järjestää 2. lokakuuta suurmielenosoituksen Plaza de las Tres Culturas -aukiolla. Meksikon hallinto suunnitteli vastatoimia tapahtumalle. Varhain tuona päivänä presidentin valiojoukkojen miehiä sijoitettiin aukiota ympäröivien rakennusten ylimpiin kerroksiin. Mielenosoituksen alkaessa 5 000–10 000 sotilasta ja yli 300 panssarivaunua ja muuta ajoneuvoa piirittäisi aukion ja olympiapataljoonan joukot estäisivät ihmisten pakenemisen Chihuahua-asuinrakennuksesta, jossa mielenosoituksen järjestävät kokoontuisivat.[3]
Arvioiden mukaan 6 000–15 000 ihmistä oli kokoontuneena aukiolle, kun poliittisen opiskelijajärjestön jäsenet alkoivat puhua Chihuahua-rakennuksen kolmannen kerroksen parvekkeelta ihmisjoukolle kello 18. Reilun kymmenen minuutin kuluttua kaksi helikopteria lensi alueen yli ja armeijan joukot aloittivat toimenpiteensä. Tarkka-ampujat rakennusten huipuilta alkoivat ampua yleisöjoukkoon ja rakennuksiin. Olympiapataljoonan miehet hyökkäsivät lisäksi Chihuahua-rakennukseen. Tulitus kesti noin tunnin ja keskiyöhön mennessä aukio oli täysin armeijan hallinnassa.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ The ghosts of Mexico 1968 Economist.com. 24. huhtikuuta 2008. The Economist Newspaper Limited. Viitattu 13. syyskuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ a b Ecker, Ronald L.: The Tlatelolco Massacre in Mexico ("Student Unrest in 1968") ronaldecker.com. 15. elokuuta 2007. Arkistoitu 31.7.2010. Viitattu 13. syyskuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ a b Ecker, Ronald L.: The Tlatelolco Massacre in Mexico ("The Tlatelolco Massacre") ronaldecker.com. 15. elokuuta 2007. Arkistoitu 31.7.2010. Viitattu 13. syyskuuta 2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Kuvia ja linkkejä Tlatelolcon verilöylystä (englanniksi)
- NSA:n dokumentteja verilöylystä (englanniksi)