Titicaca
Titicaca (esp. Lago Titicaca) on Etelä-Amerikan suurin järvi.[1] Se sijaitsee 3 821 metriä merenpinnan yläpuolella ja on maailman korkeimmalla sijaitseva purjehduskelpoinen järvi.[2]
| Titicaca | |
|---|---|
 Titicaca rannalta |
|
| Valtiot | Peru, Bolivia |
| Paikkakunta | Peru ja Bolivia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 3 812 m |
| Pituus | 204 km |
| Leveys | 80 km |
| Rantaviiva | 1 125 km |
| Pinta-ala | 8 300 km² |
| Tilavuus | 893 km3 |
| Keskisyvyys | 140 – 180 m |
| Suurin syvyys | 280 m |
| Valuma-alue | 56 270 km2 |
 Titicaca |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Titicacan pinta-ala on 8 300 neliökilometriä, ja se sijaitsee altiplanon ylängöllä Andien vuoristossa Perun ja Bolivian rajalla. Sen keskisyvyys on 140–180 metriä ja syvin kohta 280 metriä. Suurin pituus on 190 kilometriä ja leveys 80 kilometriä. Se on tilavuudeltaan suurin Etelä-Amerikan järvistä. Järven eteläosassa on lähes erillinen Huiñamarcan allas, joka yhdistyy pääjärveen vain 800 metriä leveän salmen kautta.[3] Yli 25 jokea laskee Titicacaan ja tuo siihen viileää vettä jäätiköiltä. Desaguaderojoki on järven ainoa laskujoki, ja suuri osa vedestä poistuukin haihdunnan kautta.[4]
Saaret muokkaa
Järvessä on 41 saarta, joista monilla on asutusta.[5]
Titicacan ja koko Perun suosituimpia nähtävyyksiä ovat Los Uros – kelluvista kaisloista tehdyt keinotekoiset saaret. Niiden asukkaat pakenivat kaislalautoilleen inkojen hyökkäyksiä.[5] Saarilla asuu edelleen noin 300 henkeä. Kaislasaaret lahoavat pohjastaan, mutta niiden pintaan lisätään uusia kerroksia kaislaa.
Taquilesaarella on ollut asutusta yli 10 000 vuoden ajan. 1200-luvulle asti siellä asui tihuanaco-kansaa, jotka joutuivat inkojen valloitusretkien kohteeksi. Nykyisin asukkaita on noin kolmetuhatta. Saarella kudotaan ja neulotaan alpakkaneuleita.[6]
Amantanisaari on pyöreä ja pinta-alaltaan noin 15 neliökilometriä. Sillä asuu noin 800 perhettä kuudessa kylässä.
Isla del Sol, auringon saari, sijaitsee Bolivian puolella. Siellä on jäänteitä inkojen rakennuksista, ja myytit ensimmäisestä inkasta liittyvät tähän saareen.
Luonto muokkaa
Titicaca on Ramsarin sopimuksella suojeltu vesialue vuodesta 1998 asti. Siellä elää yli kuusikymmentä lintulajia, muun muassa flamingoja ja uhanalainen endeeminen lentokyvytön titicacanuikku (Rollandia microptera).[6] Luontaisia kalalajeja ovat killit, muun muassa karachi (Orestias ispi) ja monnikalojen heimon Trichomycterus-sukuun kuuluva boga; 1930-luvun lopussa järveen istutettiin taimenia ja makrilleja. Noin 90 prosenttia järven kalalajeista on endeemisiä[5]. Titicacajärven endeeminen sammakko (Telmatobius culeus) voi kasvaa kilon painoiseksi[7] ja jopa 50 senttimetriä pitkäksi.[8][9]
Lähteet muokkaa
- ↑ Lake Titicaca, Peru Lonely Planet. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 27.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Perun Top 3 -nähtävyydet Pieni matkaopas Peruun. Arkistoitu 30.3.2016. Viitattu 27.1.2017.
- ↑ Lake Titicaca Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Lake Titicaca Facts About Travel. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 27.1.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Lake Titicaca, South America WorldAtlas. Viitattu 27.1.2017. (englanniksi)
- ↑ a b The Complete Guide To: Lake Titicaca The Independent. 6.8.2008. (englanniksi)
- ↑ Titicaca water frog (Telmatobius culeus) ARKive. Arkistoitu 17.11.2016. Viitattu 27.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Titicaca Water Frog Stiftung Artenschutz. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 27.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Something Is Killing Off The Scrotum Frogs Of Lake Titicaca Mysterious Universe. Viitattu 27.1.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Titicaca Wikimedia Commonsissa
