Tiitta Spout
Tiitta Spout (oik. Maija-Riitta Häggroth, s. maaliskuu 1954 Helsingin maalaiskunta) on suomalainen laulaja ja lauluntekijä.[1][2] Hän aloitti uransa 1960-luvun lopulla[3] ja oli aktiivisimmillaan 1970–1980-luvuilla. Hän levytti kaksi singleä Love Recordsille ja toimi taustalaulajana lukuisten artistien levyillä. Hän on työskennellyt myös kielenkääntäjänä.
| Tiitta Spout | |
|---|---|
| Maija-Riitta Häggroth | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Maija-Riitta Häggroth |
| Syntynyt | maaliskuu 1954 Helsingin maalaiskunta |
| Ammatti | laulaja, lauluntekijä |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Tiitta Spout |
| Laulukielet | suomi, englanti |
| Levy-yhtiöt | Love Records |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Tausta
muokkaaSpout vietti lapsuutensa Vantaalla.[3] Hän sai seitsemänvuotiaana enonsa vanhan seitsemänkielisen venäläisen kitaran ja pääsi 12-vuotiaana opiskelemaan klassista kitaraa.[4] Hän opiskeli lukion ohella laulua ja kitaransoittoa Vantaan musiikkiopistossa. Spout kirjoitti ylioppilaaksi Simonkylän yhteiskoulusta vuonna 1973. Hän alkoi opiskella Helsingin yliopistossa englantilaista filologiaa, taidehistoriaa, brittiläistä ja amerikkalaista kulttuurintutkimusta (opintokirjan mukaan.).[lähde? ] Musiikkia hän opiskeli Vantaan musiikkiopistossa ja Oulunkylän Pop & Jazz -opistossa.[5]
Ura
muokkaaSpoutia houkutteli 1960-luvun lopulla laulajanuralle ensimmäisenä Finnlevyn Erkki Pälli. Spout olisi kuitenkin halunnut laulaa englanniksi, mihin Pälli ei suostunut.[3][6][5]
Spout tutustui 1970-luvulla Dave Lindholmiin ja oli mukana hänen esiintymisissään ja levyillään. Isokynä & Orfeusin vuonna 1974 ilmestyneellä Musiikkia-albumilla Spout laulaa Lindholmin kanssa duettona kappaleen ”Kaunis”.[5] Spout lauloi myös taustoja lukuisille Love Recordsin artisteille.[6]
Spout löysi musiikillisen linjansa Joni Mitchellin ja Carole Kingin välimaastosta ja levytti Love Recordsille 1970-luvun puolivälissä kaksi singleä. Vuonna 1974 ilmestyi ”Linnut laulaa niinkuin ennenkin” / ”Sataa & 22”, jonka molemmat kappaleet on kirjoittanut Dave Lindholm. Kaksi vuotta myöhemmin julkaistiin ”Lapsi tuulen” / ”Niinkuin eilen”, jonka A-puoli on Spoutin sanoittama versio Rolling Stonesin kappaleesta ”Ruby Tuesday”.[3][6] 1970-luvulla Spout keikkaili aktiivisesti ja esiintyi myös festivaaleilla.[3]
Siviiliammattinaan Spout on työskennellyt Finnairin virkailijana.[6]
Spout oli 1980-luvulla mukana erilaisissa projekteissa muun muassa Heinäsirkan, Liisa Akimoffin, Elisa Korjuksen, Kauko Röyhkän ja Mikael Wiikin kanssa. Hän kuului myös kokoonpanoihin Suomen Naiset Allstars ja Pikku Naisia.[5] Hän on harrastanut myös piirtämistä sekä ollut mukana nukke- ja musiikkiteatteri Ilonassa, jonka ryhmä teki vuonna 1976 Calle Lindholmin albumin Pikkuväen lauluja.[7]
Aivoinfarkti pakotti Tiitta Spoutin sairauseläkkeelle 2010.
Diskografia
muokkaaSoolosinglet
muokkaa- ”Linnut laulaa niinkuin ennenkin” / ”Sataa & 22” (Love Records LRS 2059, 1974)[8]
- ”Lapsi tuulen” / ”Niinkuin eilen” (Love Records LRS 2114, 1976)[9]
Vierailijana
muokkaa- Isokynä & Orfeus: Musiikkia (1974)[1]
- Calle Lindholm: Pikkuväen lauluja (1976)[1]
- Pen Lee: Catlook Gypsies (1977)[1]
- Jim & Mike and The Lead-Swingers: ”Street Cafe” / ”Jordanian Holiday” (1978)[1]
- Kauko Röyhkä & Narttu: Mikki Hiiren myöhemmät vaiheet (1982)[1]
- Kauko Röyhkä & Narttu: Herra presidentti (EP, 1982)[1]
- Heinäsirkka: Heinäsirkka (1985)[1]
- Heinäsirkka: ”Linnuntiet” / ”Rakas, etkö sä näe” (1985)[1]
- Mike Westhues Band / Fyyralyyra: Pop-Liisa 14 (2017)[1]
Lähteet
muokkaa- Lehtonen, Esko: Suomalaisen rockin tietosanakirja 2. Fanzine Oy, 1983. ISBN 951-9287-09-4
- Rantanen, Miska: Love Records 1966–1979. Porvoo: Schildts & Söderströms, 2005. ISBN 951-50-1528-6
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j Spout, Tiitta, 1954- Finto.fi. Viitattu 21.2.2023.
- ↑ Lehtonen 1983, s. 557.
- ↑ a b c d e Aho, Arja & Taskinen, Anne: Rockin korkeat korot – suomalaisen naisrockin historia, s. 65–66. Jyväskylä: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28404-1
- ↑ Lehtonen 1983, s. 558.
- ↑ a b c d Antamaa, Aulis: Nostalgiset naisartistit - Aulis Antamaa - Google-kirjat Books.google.fi. Viitattu 21.2.2023.
- ↑ a b c d Rantanen 2005, s. 223.
- ↑ Lehtonen 1983, s. 558–559.
- ↑ Rantanen 2005, s. 280.
- ↑ Rantanen 2005, s. 284.