Wikipedia

Tiistenjoen Osuuspankki

Tiistenjoen Osuuspankki oli yksi POP Pankki -ryhmään kuulunut pankki. Tiistenjoen kylässä Lapualla toimivan pankin toiminta jatkui sata vuotta. Tiistenjoen Osuuspankki oli Kaupparekisterissä 27.04.1905–1.10.2020.[1][3] Tiistenjoen Osuuspankki sulautui kahden muun osuuspankin kanssa Pohjanmaan Osuuspankkiin 1.10.2020.[4]

Tiistenjoen Osuuspankki
Yritysmuoto Osuuspankki
Perustettu 27.4.1905[1]
Lakkautettu 1.10.2020
Kotipaikka Lapua
Toimiala Pankkitoiminta
Henkilöstö 1–4 (2018)[2]
Kotisivu POP Pankki: Tiistenjoen Osuuspankki poppankki.fi. Arkistoitu 12.8.2014. Viitattu 10.8.2014.

Historia muokkaa

 
Valokuva entisestä Tiistenjoen Osuuspankin toimitilasta. Rakennuksessa on lokakuusta 2020 alkaen toiminut Pohjanmaan Osuuspankin Tiistenjoen konttori.

Osuuskassan perustamisessa 1905 kiehtoi sen modernius. Säästöpankkeja ja liikepankkeja oli ollut jo pitkään ja ajatus omissa käsissä olevasta pankista kiehtoi osaa tiistenjokelaisista.[5] Ensi alkuun pankki toimi 1918–1937 samassa talossa, jossa toimi myös osuusmeijeri[6].

Pankkitoiminnassa ilmeni myös puutteita. 1910 Yrjö Arvola havaitsi kassatarkastuksissa puutteita. Muun muassa lainojen takaisinmaksuajat olivat hänen mukaansa epämääräiset.[7]

Osuuspankki muutti uuteen toimitilaan 12.2.1956.[8]

1950-luku oli pankille suurta kasvun aikaa[9], mutta niin myös kilpailijoille. Varteenotettavin kilpailija oli Säästöpankin Tiistenjoen konttori, mutta myöhemmin Postisäästöpankin konttoriverkoston laajetessa siitäkin tuli suuri kilpailija[10].

1980-luvulla pankki oli konservatiivinen lainojen myöntämisessä.[11] Pankkikriisin aikana 1991 pankki velvoitettiin ostamaan Säästöpankin Tiistenjoen konttorin liiketoiminta.[12]

1990-luvulla osuuspankkien keskusjärjestö alkoi vaatia yhteisvastuuta, mikä tulkittiin tiisteläisten keskuudessa sanavallan menettämiseksi omasta toiminnasta[13]. Taustalla vaikutti Lapuan säästöpankin tapahtumat. Lapuan säästöpankki yhdistettiin ensin Etelä-Pohjanmaan säästöpankkiin ja myöhemmin Suomen Säästöpankkiin (SSP) ja sen toiminta lopetettiin[14].

10.4.1997 osuuskuntakokouksessa päätettiin liittyä paikallisosuuspankkien »kapinapankkeihin». Toimitusjohtajana vuodesta 1985 toiminut Raimo Nikkari oli tyytyväinen muutokseen.[15]

Liiketoiminta muokkaa

Pankilla oli jäseniä eli asiakasomistajia 779 ja asiakkaita yli 1800 (2017).[16] Toiminnan voitto verojen jälkeen oli 155 414,39 euroa vuonna 2017.[16]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Kauppalehti Kauppalehti. Viitattu 21.2.2018.
  2. ↑ POP Pankki Tiistenjoen Osuuspankki Finder.fi. Fonecta. Viitattu 23.2.2018.
  3. ↑ Parpola, Antti & graafinen suunnittelu: Peltola, Jouni: ”Perustaminen 1904–1917”, Säkkiin Pukeutumatta, s. 12. Sitaatti: "Lapuan Tiistenjoen Osuuskassa sai voudin hyväksynnän ja kassan nimi merkittiin asiaankuuluviin rekistereihin. Kaupparekisteriin kassa kirjoitettiin 27. huhtikuuta 1905.4". Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2004. ISBN 952-91-7399-7.
  4. ↑ Fuusio 2020 POP Pankki, Pohjanmaan Osuuspankki. Viitattu 26.11.2020.
  5. ↑ Säkkiin Pukeutumatta, luku: Perustaminen 1904–1917, s. 12, Sitaatti: "Osuuskassa-asiassa kuulijoihin vetosi myös sen modernius. Liikepankit ja säästöpankit olivat jo keksintöinä vanhoja ja keskittyivät kumpikin Tiistenjoen maatalouden kannalta vääriin asioihin, säästämiseen tai teollisuuden rahoittamiseen."
  6. ↑ Säkkiin Pukeutumatta, luku: Perustaminen 1904–1917, s. 10 Sitaatti: "Vanha osuusmeijerin talo, jossa meijerin lisäksi toimi myös Tiistenjoen Osuuskassa vuosina 1918–1937. Tiistenjoen Osuuspankki."
  7. ↑ Säkkiin Pukeutumatta, luku: Perustaminen 1904–1917, s. 22 Sitaatti: "Tutustuessaan Tiistenjoen Osuuskassaan keväällä 1910 tarkastaja Yrjö Arvola kiinnitti huomiota lukuisiin puutteisiin kassan hoitotasossa: Velkakirjoissa ei ollut lainanottajan nimikirjoituksia, velkasummia oli kirjanpitoon jälkikäteen muutettu, lainojen takaisinmaksuajat olivat epämääräiset, eikä lainalla rahoitettuun työhön käytettyä aikaa ollut kirjattu ylös lainkaan.”
  8. ↑ Säkkiin Pukeutumatta, luku: Rakentaminen 1945–1965, s. 65 Sitaatti: "Talo otettiin juhlallisesti käyttöön helmikuun 12. päivänä 1956. Samalla vietettiin myös kassan 50-vuotisjuhlia, jotka olivat myöhästyneet talon rakentamisen takia reilulla vuodella."
  9. ↑ Säkkiin Pukeutumatta, luku: Rakentaminen 1945–1965, s. 68 Sitaatti: "1950-luvun loppu oli kuumeisen kasvun aikaa. – – Osuuskassan kannalta tilanne oli mairitteleva. Kassa oli kohonnut Tiistenjoen suurimmaksi rahalaitokseksi ja suurin osa rahan kysynnästä kohdistui sinne.”
  10. ↑ Säkkiin Pukeutumatta, luku: Kasvaminen 1966–1985, s. 84, Sitaatti: "Pankkikilpailun koveneminen oli saanut alkunsa siitä, että postisäästöpankki eli postipankki oli laajentanut toimintaansa Tiistenjoella 1960-luvun alussa. Tuolloin postipankin palvelut olivat tulleet kaikkiin Tiistenjoen talousalueella toimiviin postikonttoreihin, joita oli Lakaluomalla, Ylikylässä, Torpparinmäellä ja Paavolassa yhteensä neljä."
  11. ↑ Säkkiin Pukeutumatta, luku: Selviäminen 1986–, s. 100, Sitaatti: ”Tiistenjoen Osuuspankin maltillinen luotonanto ei johtunut vain pankin hallinnon konservatiivisuudesta, vaikka Raimo Nikkari onkin omien sanojensa mukaan »mielummin ylivarovainen kuin ottaa turhia riskejä ja hävittää kotikylän pankin». Tiistenjoella ei ollut juurikaan kysyntää, sillä paikkakunta oli vasta selviämässä edellisen investointibuumin kustannuksista.”
  12. ↑ Säkkiin Pukeutumatta, luku: Selviäminen 1986–, s. 101, Sitaatti: "Ajatus lapualaisen pankin lopullisesta katoamisesta ei tuntunut hyvältä, eikä hyvältä tuntunut myöskään Helsingin neuvottelujen lopputulos: Tiistenjoen Osuuspankki velvoitettiin ostamaan Suomen Säästöpankin Tiistenjoen konttorin liiketoiminta. Osuuspankki suhtautui kauppaan vastentahtoisesti, sillä pankissa tiedettiin, että asiakkuuksia ei voi ostaa."
  13. ↑ Säkkiin Pukeutumatta, luku: Selviäminen 1986–, s. 102 Sitaatti: "OKL:n toimitusjohtaja Taisto Joensuu piti tilaisuudessa puheen, jossa hän käsitteli pankkikriisin aiheuttamia muutospaineita osuuspankkiryhmässä ja esitti ratkaisuna ongelmaan osuuspankkien välisen yhteisvastuun syventämistä. Tiistenjoen edustajien korvissa ehdotus särähti pahasti. Yhteisvastuun syventäminen kuulosti siltä kuin olisi »lompsansa toisen taskuun antanut», ja johtokunnan puheenjohtajaksi edellisen vuoden alussa noussut Aatos Ämmälä marssi Joensuun puheille ja sanoi, että »jos mätiä tomaatteja olisi ollut mukana, niin olisin kyllä heittänyt.»"
  14. ↑ Säkkiin Pukeutumatta, luku: Selviäminen 1986–, s. 104, Sitaatti: "Lapuan Säästöpankin kohtalo oli kaikilla tiisteläisillä muistissa, mikä vaikutti osaltaan suhtautumisen jyrkkyyteen. Lapuan Säästöpankki ei ollut tappioita tehnyt, mutta sen kohtaloksi oli koitunut Etelä-Pohjanmaan Säästöpankkiin ja myöhemmin Suomen Säästöpankkiin SSP:hen liittyminen. Sanavallan menetettyään pankki ei ollut kyennyt vaikuttamaan itseään koskeviin päätöksiin, ja niin pankki oli lakkautettu."
  15. ↑ Säkkiin Pukeutumatta, luku: Selviäminen 1986–, s. 106, Sitaatti: "Torstaina huhtikuun kymmenentenä päivänä 1997 pidettiin Tiistenjoen Osuuspankin osuuskuntakokous, jossa oli määrä äänestää uuteen osuuspankkiryhmään liittymisestä. Kokoukseen saapui paikalle neljäkymmentä osuuspankin jäsentä. – – Raimo Nikkari sanoi luodun järjestelmän »hipovan täydellisyyttä» pankin kannalta.160"
  16. ↑ a b Tiistenjoen Osuuspankki: Vuosikertomus 2017 (PDF) (Sivu 1, Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1–31.12.2017, sitaatti: "Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli 1800."; sivu 14, kohdasta: Hallinto ja henkilöstö, sitaatti "Pankin jäsenmäärä oli 31.12.2017 779 jäsentä (759 vuonna 2016)." ja sivulta 22, Tilinpäätös, 1.1.-31.12.2017, sitaatti: "Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen: 155 414,39") poppankki.fi. Arkistoitu 2.3.2018. Viitattu 22.2.2018.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiistenjoen_Osuuspankki&oldid=22292991”