Tiikerinsilmä

kiteinen kvartsimuunnos jonka pinnalla erottuu optinen ilmiö
Tämä artikkeli käsittelee kvartsimuunnosta. Vuoden 1986 elokuvasta kertoo Tiikerinsilmä (elokuva). Katso myös Tiikerinsilmä – Rocky III. Tiikerinsilmäksi kutsutusta kasvilajista kertoo tiikerikaunosilmä.

Tiikerinsilmä on kvartsiryhmään kuuluva kiteinen kvartsimuunnos. Se on kemialliselta koostumukseltaan piidioksidia. Tiikerinsilmä syntyy haukansilmästä krokidoliitin muuttuessa kvartsiksi, kuituisen rakenteen säilyessä ennallaan. Ilmiötä kutsutaan pseudomorfoosiksi. Ruskean värin aiheuttaa rautaoksidi. 1800-luvulla tiikerinsilmää pidettiin lähes timantin veroisena. Tiikerinsilmän arvon romahdutti Etelä-Afrikan esiintymien löytyminen. Tiikerinsilmää käytetään koruihin ja taiteellisiin esineisiin. Häränsilmä syntyy kuumennettaessa tiikerinsilmää.

Tiikerinsilmä.
Munan muotoinen tiikerinsilmä rautaraidoilla

Tiikerinsilmä esiintyy haukansilmän kanssa. Tärkeimmät esiintymät ovat Etelä-Afrikassa, Australiassa, Intiassa, Kaliforniassa ja Myanmarissa.[1]

Ominaisuuksia

muokkaa
  • Väri: kullankeltainen, kullanruskea
  • Mohsin kovuus: 7
  • Viiru: keltainen-ruskea
  • Lohkeavuus: ei ole
  • Murros: kuituinen
  • Läpikuultavuus: läpinäkymätön

Lähteet

muokkaa
  1. Rudolf Ďud'a & Luboš Rejl: ”Kvartsit ja silmäilmiöt”, Jalokivien maailma, s. 82. (Tšekinkielinen alkuteos, suomennettu saksankielisestä laitoksesta) Suomentanut Kalle Taipale. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22706-4

Aiheesta muualla

muokkaa