Tietosanakirja

hakuteos
Tämä artikkeli käsittelee tietosanakirjaa yleisesti. Vuodesta 1909 alkaen ilmestyttä tietosanakirjaa käsittelee artikkeli Tietosanakirja (1909).

Tietosanakirja eli ensyklopedia on aakkostettujen hakusanojen mukaan järjestetty kokoelma lyhyehköjä kirjoituksia tietyiltä tiedonaloilta.[1][2] Tietosanakirja voi olla yleinen ja sisältää tietoa useista eri aiheista, tai se voi keskittyä johonkin tiettyyn aiheeseen, kuten taiteeseen tai tekniikkaan. Tietosanakirja-artikkeleiden pituus voi vaihdella teoksesta riippuen muutamasta lauseesta useiden sivujen mittaisiin esseisiin.

Tietosanakirja, 11 osaa, 1909–1922.

Internetin suosion myötä maailman suosituimmaksi tietosanakirjaksi on noussut avoin tietosanakirja Wikipedia.[3][4]

HistoriaMuokkaa

Sana ensyklopedia johtuu kreikan sanoista enkyklios (”kehämäinen”) ja paideia (”opetus”). Ensyklopedian oli määrä kattaa vapaalle miehelle tarpeellinen yleissivistys.

Tietosanakirjalla oli rooli Ranskan suuressa vallankumouksessa 1789. Niin sanotut ensyklopedistit muokkasivat suuren ranskalaisen tietosanakirjan Encyclopédien avulla mielialoja kuningasvaltaa vastaan. Teoksen toimittajat Denis Diderot ja Jean le Rond d’Alembert antoivat artikkelien kirjoittajien julkaista siinä piilotetusti poliittisia ja uskonnonvastaisia kannanottoja. Kannanotot oli piilotettava, koska erityisesti uskonnolliset piirit vastustivat kirjasarjan julkaisua ja vaativat sen takavarikointia.[5]

Suomessa painettujen tietosanakirjojen julkaisu on tyrehtynyt internetin ilmaisen aineiston vuoksi.[6][7]

Tiedon kokonaisesityksiäMuokkaa

Tunnettuja tietosanakirjojaMuokkaa

 
”Automobiili”, Tietosanakirja, 1. osa, 1909.

Suomalaisia tietosanakirjojaMuokkaa

 
Pieni tietosanakirja, neljä osaa, 1925–1928.
 
Spectrum, 17 osaa, WSOY 1976–1987.
Suomenkielisiä
Ruotsinkielisiä

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. tietosanakirja. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2021.
  2. ensyklopedia. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2021.
  3. Olavi Koistinen HS: HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on Helsingin Sanomat. 30.11.2013. Viitattu 12.3.2022.
  4. wikipedia.org Traffic Analytics & Market Share Similarweb. Viitattu 12.3.2022. (englanniksi)
  5. ”Kannanoton piilottaminen tehtiin esimerkiksi niin, että artikkeli oli teeskennellyn naiivi, liioitteleva tai siinä oli viittaus artikkeliin, jossa oli täysin vastakkainen näkemys asiaan. Niinpä lapsen kuolemasta todettiin, että aidon kristityn on iloittava lapsensa kuolemasta, koska kuolema suo lapselle ikuisen autuuden.” Otavan suuri maailmanhistoria 12. Valistuksen aika, s. 206. Erling Bjøl (päätoimittaja). Suomentanut Heikki Eskelinen. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08415-1.
  6. a b c d Tiikkaja, Samuli: Internet tappoi suomalaiset tietosanakirjat – myös netissä. Helsingin Sanomat, 26.3.2012, s. C 1. Artikkelin verkkoversio. (Internet Archive)
  7. Muukkonen, Henrik: Internet tappoi tietosanakirjan. Talouselämä 1.12.2009. Viitattu 5.3.2016.
  8. a b c d Hakusana tietosanakirja teoksessa Spectrum. 12. osa, Tal–Uzb. Helsinki: WSOY, 1980. ISBN 951-0-07251-6.
  9. http://runeberg.org/nf/ Projekt Runebergissa
  10. Meyers Konversationslexikon (Arkistoitu – Internet Archive). 4. ed. 1885–1892.
  11. Shiels, Maggie: Wikipedia takes business approach 15.4.2008. BBC. Viitattu 2.5.2008. (englanniksi)
  12. Tietosanakirja, Runeberg-projektin digitaalinen näköispainos
  13. Pieni Tietosanakirja, Runeberg-projektin digitaalinen näköispainos.
  14. Spektrum Tietokeskus 2. painos, osa 12, s. 200, WSOY 1980, ISBN 951-0-07251-6 (osa 12)

KirjallisuuttaMuokkaa

Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: tietosanakirja.
  • Häkli, Esko: Tiedon taika. Ensyklopedioista ennen ja nyt. Helsingissä: Otava, 1981. ISBN 951-1-06681-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Tietosanakirjoista, Suomen Kuvalehti, 21.11.1925, nro 47, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot