Thuma mina
Thuma mina, thuma mina somandla (Lähetä, lähetä oi, Herra, meidät) on eteläisestä Afrikasta kotoisin oleva hengellinen laulu.
Laulua on laulettu xhosa- ja zulukansan parissa. Laulun synnyn taustalla on katolisen papin David Dargien työ, jonka tarkoituksena oli 1960-luvulla luoda hengellistä musiikkia, joka perustuisi perinteiseen xhosa- ja zulukansojen musiikkiin.[1][2] Suomeen se on tullut todennäköisesti ruotsinkielisen tekstin kautta. Vuonna 1978 Ruotsin kirkon lähetys (Svenska kyrkans Mission) järjesti opintomatkan Etelä-Afrikkaan, johon osallistui nuorten lauluyhtye Fejdur. Matkan tuloksena Ruotsin kirkon lähetys julkaisi kaksitoista laulua sisältävän vihkon Amandla vuonna 1979. "Thuma mina" -laulu oli sen viimeinen laulu.
Amandla-vihkon syntyyn vaikutti Ruotsin Ransäterissä olevan Geijeskolan-oppilaitoksen ja zimbabwelaisen Kwanogogoma College of Musicin väliset yhteydet. Laulun on kääntänyt ruotsiksi ja musiikin sovittanut Fejdurin johtaja Anders Nyberg. Laulu on antanut nimen kansainväliselle ekumeeniselle laulukirjalle Thuma Mina, joka ilmestyi Ruotsissa 1995.[3] Tämä laulu tuli Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjaan vasta kirkolliskokouksen käsittelyn yhteydessä, edustaja-aloitteen kautta (virsi 584 ”Sänd mig, Gud”).[1] Sen on kääntänyt Ruotsin kirkon virsikirjaan suomeksi Anna-Maija Raittila 1999.
Virren laulutyyli on erilainen kuin perinteisissä protestanttisissa koraaleissa. Se rakentuu esilaulajan ja laulavan ryhmän vuorottelulle. Esilaulaja aloittaa ”ilmoittamalla” mitä pyydetään. Esimerkiksi ”Lähetä”, ja laulajat jatkavat ”Lähetä, lähetä, oi Herra meidät, - - ”. Seuraavaan säkeistöön verbi vaihtuu esimerkiksi johdata, pelasta, armahda. Teksti muuttuu jossain määrin verbin mukaan (lähetä meidät, johdata meitä). Seurakunta voi laulaa osuuttaan kolmi- tai neliäänisenä.
Virrestä on olemassa useita suomennoksia eri kokoelmissa (esimerkiksi Toivon lauluja)[4], mutta Ruotsin kirkon virsikirjan käännöksessä on, että virren tekstiä ja siten rukousaihetta voidaan vaihdella kyseisen tilanteen mukaan ja jotta sitä voidaan laulaa ilman että kaikilla on painettu teksti edessään. Seurakunta voi laulaa osuuttaan kolmi- tai neliäänisenä.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700., s. 377. Wessmans musikförlag AB Visby 2019, 2019. ISBN 978-91-877-1068-1. (ruotsiksi)
- ↑ Thuma mina hymnary.org. Viitattu 13.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Send Me, Lord hymnary.org. Arkistoitu 3.8.2020. Viitattu 12.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Blomqvist, Göra ; Tuukkanen, Teija; Värri, Helena; Vapaavuori, Hannu: Toivon lauluja : riemuvuoden 2000 lauluvihko Hoppets ton : sånghäfte för jubelåret 2000. Kirkkohallitus Kirjapaja oy, 1999.