Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus
Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus, joka tapahtui 28. maaliskuuta 1979 Three Mile Islandin ydinvoimalassa, lähellä Harrisburgin kaupunkia Pennsylvanian osavaltiossa Yhdysvalloissa, on historian neljänneksi pahin ydinonnettomuus Tšernobylin, Kyštymin ja Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Onnettomuus on sijoitettu luokkaan 5 kansainvälisellä ydinlaitostapahtumien INES-asteikolla laitokselle aiheutuneen merkittävän materiaalisen vahingon vuoksi[2]; ydinvoimalan kakkosyksikön (TMI-2) sydän osittain suli onnettomuudessa. Onnettomuusyksikkö ehti olla käytössä alle vuoden.
-2.jpg)
Onnettomuudessa vapautui radioaktiivisuutta arviolta 1,59 PBq (43 000 curieta) kryptonia[3], mutta vain alle 740 GBq (20 curieta) biologisilta vaikutuksiltaan merkittävämpää jodi-131:tä.[4] Ympäristöön vapautuneet määrät olivat pieniä, sillä voimalaitoksen suojarakennus toimi suunnitellusti estäen merkittävät päästöt[1].
Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja eikä merkittäviä ympäristövaikutuksia.[5][6][1] Voimakas julkinen reaktio onnettomuuteen selittyy ainakin kolmella asialla. Ensinnäkin 12 päivää ennen onnettomuutta oli julkaistu hittielokuva Kiina-ilmiö, joka käsitteli ydinvoimakatastrofia[7], toiseksi virallista tietoa koettiin olevan niukasti saatavilla heti onnettomuuden jälkeen ja kolmanneksi ydinvoimavastaisten poliitikkojen ja kansalaisaktivistien lausunnoilla.[8] Suomessakin Eppu Normaali -yhtye viittasi onnettomuuteen hittikappaleessaan "Suomi-ilmiö" seuraavasti: "Vaikka Harrisburgissa täytyi ikkunat sulkea - Voi Suomessa aina huoletta kulkea - Harrisburg on jossain toisella planeetalla - Ei sellaista voi sattua - Koivun ja tähden alla."[9]
Ykkösyksikkö suunniteltiin suljettavaksi vuonna 2034, jolloin yksikköä olisi käytetty 60 vuotta. Yksikkö kuitenkin suljettiin taloudellisesti kannattamattomana jo syyskuussa 2019. Lopulliset purkutyöt tehdään näillä näkyminmilloin? 2070-luvulla.[10]
Onnettomuus muokkaa
Onnettomuutta edelsi laitoksen toisiojäähdytyspiirissä ilmennyt vika, joka aiheutti lämpötilan nousun laitoksen ensiöjäähdytyspiirissä. Laitoksen ydinreaktori sammui automaattisesti. Yksi reaktorin vesikierron venttiileistä ei kuitenkaan sulkeutunut kuten pitäisi, ja instrumentointivian vuoksi valvomossa mittari oli jumiutunut osoittamaan normaalia tilannetta. Vedenpinnan laskiessa reaktorin jälkilämpöä ei saatu poistettua tarpeeksi, ja lopulta osa polttoaineesta kuumeni niin paljon, että se suli.
Laitoksella sattui useita toisistaan riippumattomia teknisiä vikoja. Onnettomuus olisi silti ollut estettävissä operaattorien oikealla toiminnalla, mutta puutteet koulutuksessa ja varautumisessa sallivat tapahtuman kehittyä onnettomuudeksi asti. Three Mile Islandin onnettomuus on malliesimerkki usean teknisen vian ja operaattorin virheen yhtäaikaisesta ilmenemisestä.
Myös Three Mile Islandissa oli varauduttu useaan yhtäaikaiseen vikaan ja virheeseen monikerroksisilla turvajärjestelyillä siten, että yhden kerroksen epäonnistuessa seuraavat kerrokset estävät vaikutukset laitoksen ympäristössä. Three Mile Islandin onnettomuus ei aiheuttanut merkittäviä päästöjä eikä ympäristövaikutuksia. Lähialueiden asukkaiden evakuointia ei pidetty tarpeellisena varotoimena missään vaiheessa. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja mutta kylläkin merkittäviä materiaalisia vahinkoja laitoksen sisällä.
Puhdistustyö muokkaa
Voimalan puhdistaminen onnettomuuden jälkeen kesti 14 vuotta, ja siihen tarvittiin yli 3,6 miljoonaa työtuntia. Työntekijöiden puhdistustyössä saama säteilyannos oli yhteensä 62 mansievertiä.[11]
Ensimmäinen suuri työ oli saastuneen veden poistaminen reaktorirakennuksesta ja muista rakennuksista, koska radioaktiivinen vesi esti työntekijöiden pääsyn rakennuksiin. 8 700 kuutiometriä vettä puhdistettiin suodattimilla ja ioninvaihtimilla ja sen jälkeen hävitettiin haihduttamalla.[11]
Rakennuksiin levinnyttä radioaktiivista pölyä ja likaa puhdistettiin muun muassa imuroimalla, painepesureilla, kemikaaleilla sekä hiekkapuhaltamalla. Suuri osa työstä tehtiin robottien avulla. Puhdistustyön jälkeen työntekijät pystyivät työskentelemään rakennuksissa kevyemmissä suojavarusteissa ja saivat vähemmän säteilyä.[11]
Reaktorin kansi avattiin vuonna 1984. Vuosina 1985–1990 reaktorista poistettiin 133 tonnia polttoainetta ja muita materiaaleja. Työn ajan reaktori oli täytettynä vedellä, joka toimi säteilysuojana. Työtä varten kehitettiin pitkävartisia työkaluja, joilla työntekijät pystyivät siirtelemään materiaalia reaktorin yläpuolelle rakennetulta työtasolta käsin. Onnettomuudessa sulanutta ja sen jälkeen uudelleen jähmettynyttä polttoainetta paloiteltiin poralla ja plasmaleikkurilla. Reaktorista poistettu polttoaine pakattiin kanistereihin, jotka kuljetettiin junalla Idaho National Laboratoryn alueelle perustettuun varastoon.[11]
Onnettomuuden vaikutukset muokkaa
Onnettomuuden jälkeen ydinvoimalaitosten turvallisuutta on maailmalla parannettu onnettomuudesta saatujen opetusten mukaisesti. Erityisesti onnettomuuden jälkeen on ydinturvallisuusajattelussa painotettu vakavan onnettomuuden hallintaan ja henkilökunnan rutiinista poikkeavassa tilanteessa toimintaan varautumista.
Erityisen tärkeitä koulutuksen aspekteja ovat ongelmatilanteiden simulaatiot, eri henkilöiden vastuualueiden selvittäminen sekä selkeän komentoketjun luominen. Three Mile Islandin ja Tšernobylin onnettomuuksissa olivat yhteistä juuri inhimilliset virheet, joiden riskin vähentäminen on tunnustettu tärkeäksi osaksi ydinvoimaloiden turvallisuutta ympäri maailman. Suomessa on rakennettu täydellinen valvomosimulaattori koulutusta varten.
Onnettomuuden jälkeen Yhdysvalloissa ei ole rakennettu uusia ydinvoimalaitoksia. Käytössä olevien voimaloiden käyttöikää joudutaan jatkamaan aina 70 vuoteen.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Sandberg, J. (toim.): Ydinturvallisuus. Helsinki:Säteilyturvakeskus, 2004. s. 221–229. ISBN 951-712-500-3.
- ↑ IAEA & OECD: [www.iaea.org/Publications/Factsheets/English/ines.pdf The International Nuclear and Radiological Event Scale]. Wien, 2008.
- ↑ Nuclear Regulatory Commission, "Fact Sheet on the Three Mile Island Accident." [1]
- ↑ J. Samuel Walker, Three Mile Island: A Nuclear Crisis in Historical Perspective (Berkeley: University of California Press, 2004), p. 231.
- ↑ U.S. Nuclear Regulatory Commission Fact Sheet on the Accident at Three Mile Island. Available at http://www.nrc.gov/reading-rm/doc-collections/fact-sheets/3mile-isle.html/
- ↑ Hatch MC, Wallenstein S, Beyea J, Nieves JW, Susser M. Cancer rates after the Three Mile Island nuclear accident and proximity of residence to the plant. Am J Public Health 81: 719–724 (1991)
- ↑ Stephen J. Dubner and Steven D. Levitt. "The Jane Fonda Effect", The New York Times, 2007-09-16. Luettu 2008-12-29.
- ↑ Tom McKenna (2004-08-10). "Lessons from Three Mile Island". Physics World. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Eppu Normaali – Suomi-ilmiö Lyrics | Genius Lyricstarvitaan parempi lähde
- ↑ Three Mile Island, where a meltdown forever changed nuclear energy in America, shut down Friday USA Today. 20.9.2019. Viitattu 21.9.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d Long-Term Management and Actions for a Severe Accident in a Nuclear Power Plant (Sivut 17–33) 2021. OECD Nuclear Energy Agency. Viitattu 8.7.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus Wikimedia Commonsissa
