Thomas P. Krag
Thomas Peter Krag (28. heinäkuuta 1868 Kragerø, Telemark, Norja – 13. maaliskuuta 1913, Oslo, Norja) oli norjalainen kirjailija.[1]
| Thomas Krag | |
|---|---|
_(cropped_2).jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. heinäkuuta 1868 Kragerø, Telemark, Norja |
| Kuollut | 13. maaliskuuta 1913 (44 vuotta) Oslo, Norja |
| Kansalaisuus | norjalainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | norja |
| Tuotannon kieli | norja |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kragin isä oli Stortingetin jäsen Peter Rasmus Krag. Yhdessä veljensä Vilhelmin sekä Olaf Bennechen ja Gabriel Scottin kanssa hän muodosti ryhmän, josta käytettiin nimitystä ”sørlandilainen runoilijakoulukunta”. Suvussa on useita muitakin merkittävään asemaan nousseita jäseniä. Hänen poikansa on kirjallisuushistorioitsija Erik Krag.[1]
Kragin ollessa kaksivuotias, perhe muutti Kristiansandiin, jossa hän vietti lapsuutensa ja joka vaikutti merkittävästi hänen kirjailijantyöhönsä. Nykyisin hän on kirjailijana unohdettu, eikä hän omana aikanaankaan saanut aina arvostusta, vaikkakin hänellä on uskollinen lukijankunta. Kirjoja on käännetty useille kielille, ainakin ruotsiksi, saksaksi, hollanniksi[1] ja suomeksi.
Kragin ensimmäiset romaanit olivat realistisia kotiseuturomaaneja, joissa oli luonnonlyyristä sävyä. Myöhemmissä läpimurtoromaaneissa luonnonlyyrisyys nousi hallitsevaksi.[2] Krag oli kirjailijana uusromantikko. Hänen aiheensa ovat yhteydessä luontoon, mereen ja metsään. Hän oli mystikko, ja kirjoissa hän kuvaa arvoituksellisia tapahtumia ja ihmismielen irrationaaleja voimia.[1]
Krag suoritti examen artium -tutkinnon 1890 Kristianiassa ja seuraavana vuonna ilmestyi hänen esikoisteoksensa Jon Græff. Hän asui Kööpenhaminassa, eli öisin ja liikkui taiteilijapiireissä. Hän julkaisi vähintään kirjan vuodessa. Hän oli uskonnollinen mystikko ja sai vaikutteita Kierkegaardilta. Viimeissä kirjassa, romaanissa Frank Hjelm. Historien om en Hjemløs (1912), ilmenee Kragin ongelma löytää oikeutusta elää. Hän eli kaupunkilaiselämää mutta tunsi olevansa siellä vieras. Kirjailijana hän hakeutui luontoon ja menneisyyteen, mutta todellisessa elämässä hän ei palannut sinne.[1]
Kragin veli oli runoilija Wilhelm Krag (1871–1933).[3]
Suomennetut teokset muokkaa
- Vanhasta kylästä ynnä muita kertomuksia, suomentanut Aku Tela. Tampere: Tampereen kirjapaino, 1895.
- Gunvor Kjeld: papin tytär (Gunvor Kjeld. Præstens Datter, 1904), suomentanut Joel Lehtonen. Helsinki: Yrjö Weilin, 1911.
- Aada Wilde: norjalaisen naisen kohtalo (Ada Wilde, 1896), suomentanut Jalmari Hahl. Helsinki: Yrjö Weilin & Kumpp., 1912.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Øystein Rottem: Thomas Krag, Norsk biografisk leksikon 13.2.2009, viitattu 6.2.2018
- ↑ Morten Moi: Thomas Krag, Store norske leksikon 5.1.2012, viitattu 6.2.2018
- ↑ 2. Wilhelm Andreas Wexels Krag. K., Tietosanakirja osa 4, palsta 1467, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911
Aiheesta muualla muokkaa
- Vapaasti ladattavia Thomas P. Kragin e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta
- Thomas P. Kragin teoksia digitoituna Norjan kansalliskirjastossa