Vilhelm Andreas Wexels Krag (24. joulukuuta 1871 Kristiansand, Norja10. heinäkuuta 1933 Ny-Hellesund, Søgne, Norja) oli norjalainen kirjailija, runoilija ja teatterinjohtaja. Kirjallisen tuotantonsa ohella hänet tunnetaan muun muassa Sørlandet-käsitteen alkuunpanijana ja puolestapuhujana.

Vilhelm Andreas Wexels Krag
Portrait of the writer Vilhelm Krag (1871-1933).jpg
Syntynyt 24. joulukuuta 1871
Kristiansand, Norja
Kuollut 10. heinäkuuta 1933
Søgne, Norja
Ammatit runoilija, toimittaja, teatterinjohtaja
Kansalaisuus norjalainen
Aikakausi uusromantiikka
Tyylilajit runous, näytelmäkirjallisuus, romaani
Esikoisteos Digte (dikt), 1891
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Sisällysluettelo

TaustaMuokkaa

Vilhelm syntyi 7-lapsisen perheen kuopukseksi. Hänen isänsä oli tieinsinööri Peter Rasmus Krag ja perhe oli ennen Vilhelmin syntymää asunut useilla paikkakunnilla Etelä-Norjassa. Samassa korttelissa asui muun muassa kenraali Oscar Wergeland. Kragin lapsuudenkoti paloi Kristiansandin suuressa tulipalossa 1892.[1]

Vilhelm aloitti toimittajanuransa jo 13-vuotiaana syksyllä 1885, jolloin hän kirjoitti artikkelin Lister og Mandals Amtstidende-lehteen Kristiansandissa pidetystä maatalousnäyttelystä. Vuonna 1889 hän kirjoitti Farsunds avis:iin ja vuonna 1890 hän kirjoitti kirja-arvostelun Knut Hamsunin romaanista Nälkä Fædrelandsvenneniin. Hamsun lähetti Kragille henkilökohtaisen kiitoskirjeen.[1]

Runoilija, kirjailija, teatterinjohtajaMuokkaa

Krag alkoi runokirjan kirjoittamisen 15-vuotiaana. Vuotta myöhemmin hän sai ensimmäisen runonsa julkaistua Fædrelandsvennen-lehdessä. Bjørnstjerne Bjørnson ja Henrik Ibsen vaikuttivat paljon hänen tyyliinsä. Muuttaessaan Kristiansandista Kristianiaan (nyk. Oslo) kesällä 1889 hän oli kirjoittanut ja julkaissut jo useita runoja.[1] Kragin läpimurto tapahtui, kun Jens Thiis luki hänen eksoottisen runonsa Fandango Studentersamfundetissa 25. lokakuuta 1890.[2]

Esikoisteos Digte julkaistiin 1891 ja kirjasta tuli välitön arvostelumenestys, joka nosti Kragin erääksi Norjan kirjallisuuden tärkeimmistä uusromantikoista[2]. Kragin runoutta kuvattiin melodiseksi ja muun muassa Edvard Grieg sävelsi niihin mielellään musiikkia. Lähes sata eri säveltäjää on tehnyt musiikin yli kolmeensataan Kragin runoon ja hän on siten eräs eniten sävellettyjä norjalaisia runoilijoita.[1]

Yhteensä Krag kirjoitti 43 kirjaa; runojen lisäksi myös proosaa, kuten novelleja ja matkakertomuksia, sekä näytelmiä. Vuosina 19081911 hän toimi myös Nationaltheatretin johtajana. Hän toimi myös Aschehoug-kirjakustantamon forlagskonsulent-toimessa 22 vuoden ajan.

SørlandetMuokkaa

Vilhelm Krag käytti ensimmäisenä nimitystä Sørlandet Etelä-Norjan, eritoten Agderin, rannikkoalueesta 16. maaliskuuta 1902 Morgenbladet-lehdessä.[1]

KulttuurivaikuttajaMuokkaa

Kragin jo vuonna 1895 käynnistämä kampanja johti lopulta Kristiansandin maakunta-arkiston perustamiseen kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen 1935.[1] Hän toimi myös aktiivisesti Länsi-Agderin maakuntamuseon perustamiseksi sekä Christianholm Festning -linnoituksen suojelemiseksi.

Kirjallinen tuotantoMuokkaa

RunoteoksiaMuokkaa

  • Digte, 1891
  • Nat. Digte i prosa, 1892
  • Sange fra syden: Reiseindtryk og stemninger, 1893
  • Nye Digte, 1897
  • Vestlandsviser, 1898
  • Norge: Dikt, 1903
  • Sange. Et Udvalg, 1917
  • Sange fra min Ø, 1919
  • Viser og Vers, 1919

NäytelmiäMuokkaa

  • Vester i Blaafjeldet, 1893
  • De gode gamle: To enaktere: De gamles juleaften – Solnedgang, 1895
  • Den sidste Dag, 1897
  • Baldevins bryllup, 1900 (suom. Evert Suonio, Baldevinin häät: idylli 3 näytöksessä, Kuopio : U.W. Telén & C:o, 1907)
  • Livet en Leg, 1901
  • Situationens herre, 1903
  • Sangen om Florens, 1906
  • Jomfru Trofast, 1906
  • Slangen i Paradis, 1914
  • Vanitas, 1915

Romaaneja ja novellejaMuokkaa

  • Hjemve, 1895
  • Den glade løitnant (romaani), 1896
  • Fra de lave Stuer, 1897
  • Rachel Strømme Kristiania, 1898
  • Jul i skrivergaarden (novellikokoelmia), 1899
  • Marianne (romaani), 1899 (suom. Oskar Liljefors, Marianne: kertomus, Helsinki: Emil Vainio, 1905)
  • Isaac Seehusen (romaani), 1900
  • Isaac Kapergast (romaani), 1901
  • Lille Bodil (romaani), 1902
  • Den gamle Garde (romaani), 1903
  • Thea Marie (romaani), 1904
  • Hos Maarten og Silius, 1906
  • Major von Knarren og hans Venner (novellikokoelma ja romaani), 1906
  • Krøniken om Hr. Villum (romaani), 1913
  • Stenansigtet (romaani), 1918
  • Verdensbarn (romaani), 1920

MuistelmiaMuokkaa

  • Min Barndoms Have, erindringer Oslo, 1926
  • Dengang vi var tyve Aar, erindringer Oslo, 1927
  • Heirefjæren, erindringer Oslo, 1928
  • De skinnende hvide Seil, erindringer Oslo, 1931

Muita teoksiaMuokkaa

  • Holmerne de graa (matkakertomus) Kristiania, 1905
  • Vandringsmand (matkakertomus) Kristiania, 1907 (2 painosta)
  • Fra det blaa Bryggerhus: Af en Digters Optegnelser (matkakertomus) Kristiania, 1911 (2 painosta)
  • Hos Maarten og Silius (matkakertomus) Kristiania, 1912 (2 painosta)
  • Sange fra min Ø (runo) Kristiania, 1918
  • Christianssands Sparebank 18241924: Et jubilæumsskrift (yrityshistoriikki) Kristiania, 1924
  • Baldevin. To idyller: Baldevins bryllup. Slangen i Paradis (näytelmä) Oslo, 1925
  • Skrifter I–IV, Oslo, 1930
I Major von Knarren
II Thea Marie og Stenansiktet
III Maarten og Silius og andre noveller fra Holmerne de graa, Vandringsmann, Fra det blå bryggerhus, Fra de lave stuer og Marianne
IV Dikt fra Digte, Nye digte, Vestlandsviser, Sange fra min ø og Viser og vers (toim. Nils Collett Vogt)
  • Digte, separatutgave av Skrifter IV Oslo, 1930

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Roger Tronstad: Vilhelm Krag i og om arkiver 19. tammikuuta 2006. Statsarkivet i Kristiansand. Viitattu 16. kesäkuuta 2008. (norjaksi)
  2. a b Gunvald Opstad: Krag, Vilhelm www.dagbladet.no. 2003. Oslo: Dagbladet. Viitattu 16. kesäkuuta 2008. (norjaksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa