Wikipedia

Vilhelm Krag

norjalainen kirjailija, runoilija ja teatterinjohtaja

Vilhelm Andreas Wexels Krag (24. joulukuuta 1871 Kristiansand, Norja – 10. heinäkuuta 1933 Ny-Hellesund, Søgne, Norja) oli norjalainen prosaisti, runoilija ja teatterinjohtaja. Kirjallisen tuotantonsa ohella hänet tunnetaan muun muassa Sørlandet-käsitteen alkuunpanijana ja puolestapuhujana.

Vilhelm Krag
Vilhelm Krag
Vilhelm Krag
Henkilötiedot
Koko nimi Vilhelm Andreas Wexels Krag
Syntynyt24. joulukuuta 1871
Kristiansand, Norja
Kuollut10. heinäkuuta 1933
Søgne, Norja
Ammatti runoilija, toimittaja, teatterinjohtaja
Kirjailija
Aikakausi uusromantiikka
Tyylilajit runous, näytelmäkirjallisuus, romaani
Esikoisteos Digte (dikt), (1891)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Kragin ja Sigbjørn Obstfelderin runoja pidettiin 1900-luvun vaihteen Norjan lyriikan merkittävimpinä saavutuksina. Kragilla yhtyy laulava ja melodinen muoto tunnelman alakuloisen herkkään, hieman romanttiseen haaveellisuuteen. Lyyristen kokoelmien lisäksi Krag on julkaissut suorasanaisia teoksia ja näytelmiä.[1]

Tausta muokkaa

Vilhelm syntyi Kristiansandissa seitsenlapsisen perheen kuopukseksi. Hänen isänsä oli tieinsinööri ja kansanedustaja Peter Rasmus Krag. Perhe oli ennen Vilhelmin syntymää asunut useilla paikkakunnilla Etelä-Norjassa. Samassa korttelissa asui muun muassa kenraali Oscar Wergeland. Kragin lapsuudenkoti paloi Kristiansandin suuressa tulipalossa 1892.[2] Hänen veljensä on kirjailija Thomas P. Krag, ja suvussa on useita muitakin merkittäviä jäseniä.[3]

Vilhelm aloitti toimittajanuransa jo 13-vuotiaana syksyllä 1885, jolloin hän kirjoitti artikkelin Lister og Mandals Amtstidende -lehteen Kristiansandissa pidetystä maatalousnäyttelystä. Vuonna 1889 hän kirjoitti Farsunds avisiin, ja vuonna 1890 hän kirjoitti Fædrelandsvenneniin kirja-arvostelun Knut Hamsunin romaanista Nälkä. Hamsun lähetti Kragille henkilökohtaisen kiitoskirjeen.[2]

Runoilija, prosaisti, teatterinjohtaja muokkaa

Krag aloitti runokirjan kirjoittamisen 15-vuotiaana. Seuraavana vuonna ilmestyi Fædrelandsvennen-lehdessä hänen ensimmäinen runonsa. Bjørnstjerne Bjørnson ja Henrik Ibsen vaikuttivat paljon hänen tyyliinsä. Muuttaessaan kesällä 1889 Kristiansandista Kristianiaan (nykyinen Oslo) hän oli kirjoittanut ja julkaissut jo useita runoja.[2] Kragin läpimurto tapahtui, kun Jens Thiis luki hänen eksoottisen runonsa ”Fandango” Studentersamfundetissa 25. lokakuuta 1890.[4]

Kragin esikoisteos Digte julkaistiin 1891, ja kirjasta tuli heti arvostelumenestys, joka nosti Kragin erääksi Norjan kirjallisuuden tärkeimmistä uusromantikoista[4]. Kragin runoutta kuvattiin melodiseksi, ja muun muassa Edvard Grieg sävelsi niitä mielellään. Lähes sata säveltäjää on tehnyt musiikin yli kolmeensataan Kragin runoon, ja hän on siten sävelletyimpiä norjalaisia runoilijoita.[2]

Krag kirjoitti 43 kirjaa, runojen lisäksi myös proosaa, kuten novelleja ja matkakertomuksia, sekä näytelmiä. Hän toimi 22 vuotta kustannustoimittajana Aschehoug-kirjakustantamossa. Hän toimi vuosina 1908–1911 Nationaltheatretin johtajana.[3]

Sørlandet muokkaa

Krag käytti ensimmäisenä nimitystä Sørlandet Etelä-Norjan, eritoten Agderin, rannikkoalueesta 16. maaliskuuta 1902 Morgenbladet-lehdessä.[2]

Kulttuurivaikuttaja muokkaa

Kragin jo vuonna 1895 käynnistämä kampanja johti lopulta Kristiansandin maakunta-arkiston perustamiseen kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen 1935.[2] Hän toimi myös aktiivisesti Länsi-Agderin maakuntamuseon perustamiseksi sekä Christianholm Festning -linnoituksen suojelemiseksi.lähde?

Kirjallinen tuotanto muokkaa

Runoteokset muokkaa

  • Digte, 1891
  • Nat. Digte i prosa, 1892
  • Sange fra syden: Reiseindtryk og stemninger, 1893
  • Nye Digte, 1897
  • Vestlandsviser, 1898
  • Norge: Dikt, 1903
  • Sange. Et Udvalg, 1917
  • Sange fra min Ø, 1919
  • Viser og Vers, 1919

Näytelmät muokkaa

  • Vester i Blaafjeldet, 1893
  • De gode gamle: To enaktere: De gamles juleaften – Solnedgang, 1895
  • Den sidste Dag, 1897
  • Baldevins bryllup, 1900 (suomentanut Evert Suonio, Baldevinin häät: idylli 3 näytöksessä, Kuopio: U.W. Telén & C:o, 1907)
  • Livet en Leg, 1901
  • Situationens herre, 1903
  • Sangen om Florens, 1906
  • Jomfru Trofast, 1906
  • Slangen i Paradis, 1914
  • Vanitas, 1915

Romaanit ja novellit muokkaa

  • Hjemve, 1895
  • Den glade løitnant (romaani), 1896
  • Fra de lave Stuer, 1897
  • Rachel Strømme Kristiania, 1898
  • Jul i skrivergaarden (novellikokoelmia), 1899
  • Marianne (romaani), 1899 (suomentanut Oskar Liljefors, Marianne: kertomus, Helsinki: Emil Vainio, 1905)
  • Isaac Seehusen (romaani), 1900
  • Isaac Kapergast (romaani), 1901
  • Lille Bodil (romaani), 1902
  • Den gamle Garde (romaani), 1903
  • Thea Marie (romaani), 1904
  • Hos Maarten og Silius, 1906
  • Major von Knarren og hans Venner (novellikokoelma ja romaani), 1906
  • Krøniken om Hr. Villum (romaani), 1913
  • Stenansigtet (romaani), 1918
  • Verdensbarn (romaani), 1920

Muistelmat muokkaa

  • Min barndoms have, erindringer Oslo, 1926
  • Dengang vi var tyve Aar, erindringer Oslo, 1927
  • Heirefjæren, erindringer Oslo, 1928
  • De skinnende hvide Seil, erindringer Oslo, 1931

Muita teoksia muokkaa

  • Holmerne de graa (matkakertomus) Kristiania, 1905
  • Vandringsmand (matkakertomus) Kristiania, 1907 (kaksi painosta)
  • Fra det blaa Bryggerhus: Af en Digters Optegnelser (matkakertomus) Kristiania, 1911 (kaksi painosta)
  • Hos Maarten og Silius (matkakertomus) Kristiania, 1912 (kaksi painosta)
  • Sange fra min Ø (runo) Kristiania, 1918
  • Christianssands Sparebank 1824–1924: Et jubilæumsskrift (yrityshistoriikki) Kristiania, 1924
  • Baldevin. To idyller: Baldevins bryllup. Slangen i Paradis (näytelmä) Oslo, 1925
  • Skrifter I–IV, Oslo, 1930
I Major von Knarren
II Thea Marie og Stenansiktet
III Maarten og Silius og andre noveller fra Holmerne de graa, Vandringsmann, Fra det blå bryggerhus, Fra de lave stuer og Marianne
IV Dikt fra Digte, Nye digte, Vestlandsviser, Sange fra min ø og Viser og vers (toim. Nils Collett Vogt)
  • Digte, separatutgave av Skrifter IV Oslo, 1930

Suomennetut teokset muokkaa

  • Marianne: kertomus, suom. Oskar Liljefors, Helsinki: Emil Vainio 1905. Sarja: Helsingin Kaiun kertomuskokoelma, 1
  • Baldevinin häät: idylli 3 näytöksessä, suomentanut Evert Suonio, Kuopio: U. W. Telén & C:o 1907. Sarja: Näytelmäkirjallisuutta, n:o 92.
Runot
  • Heleä heila, suom. Eino Leino, teoksessa: Eino Leino: Maailman kannel, Otava 1913 ja Eino Leino: Runot IV: 1908–1915 (Leino)
  • Miksi ulvovat mustat koirat?, suom. Yrjö Jylhä, teoksissa: Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja, WSOY 1930 ja Veri ja kulta: Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa, Otava, Helsinki, 1954
  • Runous, suom. Eino Leino, teoksissa: Maailman kannel ja Runot IV: 1908–1915 (Leino)
  • Syys nummella, suom. Yrjö Jylhä, teoksissa: Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja ja Veri ja kulta
  • Tunis, suom. Yrjö Jylhä, teoksissa: Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja ja Veri ja kulta

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Tietosanakirja osa 4, palsta 1467. Krag 2. Wilhelm Andreas Wexels K. Tietosanakirja Osakeyhtiö, 1911. Teos Runeberg-projektissa (viitattu 23.6.2020).
  2. ↑ a b c d e f Tronstad, Roger: Vilhelm Krag i og om arkiver 19.1.2006. Statsarkivet i Kristiansand. Viitattu 16.6.2008. (norjaksi)
  3. ↑ a b Vilhelm Krag Norsk biografisk leksikon. Viitattu 23.6.2020. (norjaksi)
  4. ↑ a b Opstad, Gunvald: Krag, Vilhelm Dagbladet. 2003. Oslo: Dagbladet. Viitattu 16.6.2008. (norjaksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vilhelm_Krag&oldid=22165548”