Tero Jartti
Tero Einar Jartti (s. 16. maaliskuuta 1962 Valtimo)[1] on suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, näyttelijä ja taiteilija.[2][3][4]
| Tero Jartti | |
|---|---|
 Tero Jartti toukokuussa 2021. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. maaliskuuta 1962 Valtimo |
| Ammatti |
elokuvaohjaaja elokuvakäsikirjoittaja näyttelijä |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Suuren yleisön tietoisuuteen hän tuli vuonna 1989 Jouko Turkan ohjaamassa televisiosarjassa Seitsemän veljestä, joka perustui Aleksis Kiven samannimiseen romaaniin. Siinä hän esiintyi Eeron roolissa.
Jartti kävi Teatterikorkeakoulun näyttelijälinjan Jouko Turkan kaudella ja valmistui teatteritaiteen maisteriksi vuonna 1993.[4]
Jartin ohjauksia ovat muun muassa, Panostaja (1991, myös käsikirjoitus), Kun piru tuli polkupyörällä sepän tölliin ja sepän vaimo sai uuden nenän (1992, myös käsikirjoitus) sekä dramatisointi Runar Schildtin novellista Aapo (1994, myös käsikirjoitus), kaikki yhteistyössä Jari Hietasen kanssa. Jartin tuotantoon kuuluvat myös animaatio Kuinka karhu menetti häntänsä (2005, myös käsikirjoitus, animaatio ja kertoja) sekä useat lyhytelokuvat. Vuonna 2006 Jartilta ilmestyi animaatioon perustuva lastenkirja Kuinka karhu menetti häntänsä.[4][5]
Vuonna 1993 Jartti perusti yhdessä Timo Harakan ja Jari Hietasen kanssa Gnu Films -elokuvayhtiön. Yhtiön tuotantoa ovat muun muassa Auli Mantilan ohjaama Neitoperho (1997) ja Olli Saarelan Bad Luck Love (2000).[4]
Näyttelijänä Jartti on esiintynyt muun muassa elokuvissa Back to the USSR – takaisin Ryssiin (1992), Kauas pilvet karkaavat (1999) ja Cyclomania (2001). Teatterissa Jartti on esittänyt päärooleja Kristian Smedsin Kansallisteatterille tekemissä näytelmissä Mr Vertigo (2010) ja Tabu (2015).[4][6]
2020-luvulla Jartti on laajentanut monipuolista taiteellista ilmaisuaan valotaiteen kentälle. Hänen teoksiaan on esitetty useilla valotaiteen tapahtumissa.[4][7][8]
Lähteet muokkaa
- ↑ Teatterit ja teatterintekijät 2005, s. 241. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-629-1.
- ↑ Tero Jartti Elonetissä.
- ↑ Tero Jartti Tammi. Viitattu 22.10.2009.
- ↑ a b c d e f 60-vuotias | Tero Jartti pulppuaa ideoita: työhuoneella Lapinlahden lähteellä syntyy valotaidetta, valokuvia, kuvituksia ja käsikirjoituksia Helsingin Sanomat. 16.3.2022. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Jartti Tero: Kuinka karhu menetti häntänsä Tammi. Arkistoitu 21.12.2010. Viitattu 22.10.2009.
- ↑ Kristian Smedsin häkellyttävä Tabu yle.fi. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ ARTWORKS :: FLASH3 flash36.webnode.fi. 13.11.2021. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Taiteilija- ja teosesittelyt, The artists and the art pieces Lumen Rauma. Viitattu 23.3.2022. (englanniksi)[vanhentunut linkki]