Teplice sijaitsee Bílina-joen varrella. Teplicen kaupunginosat ovat Hudcov (saks. Hundorf), Nová Ves (saks. Neudörfel), Prosetice (saks. Prasseditz), Řetenice (saks. Settenz), Sobědruhy (saks. Soborten) ja Trnovany (saks. Turn).

Teplice
vaakuna
vaakuna

Teplice

Koordinaatit: 50°38′N, 13°49′E

Valtio Tšekki
Lääni Ústín lääni
Piirikunta Teplice
Hallinto
 – Pormestari Jaroslav Kubera
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 23.78 km²
Korkeus 228 m
Väkiluku (2005) 51 193
 – Tiheys 2 153 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 415 01









Teplice (ˈtɛplɪtsɛ; saks. Teplitz) on kaupunki Tšekissä, Ústín läänin Teplicen piirikunnassa. Asukkaita kaupungissa on 51 193 (2005) ja väestötiheys on 2 153 as./km². Pinta-alaa Teplicellä on 23,78 neliökilometriä.[1] Kaupungin pormestarina on toiminut vuodesta 1994 lähtien Občanská demokratická stranan (ODS) Jaroslav Kubera.[2]

Nimi "Teplice" on slavonialaista alkuperää ja tarkoittaa paikkaa, jossa kuumat lähteet pulppuavat.[3]

Kaupunki on Tšekin jalkapallon pääsarjassa, Gambrinus ligassa, pelaavan FK Teplicen kotipaikka.[4]

HistoriaMuokkaa

Teplicen alueen kuumat lähteet löydettiin jo vuonna 762,[5] mutta ensimmäinen luotettava maininta kylpemisestä on 1500-luvulta. Antiikin Rooman asukkaiden on arkeologisesti osoitettu tunteneen Teplicen alueella sijainneet radioaktiiviset lähteet, joissa vesi on 82°–115°-asteista. Radioaktiiviset lähteet mainitaan myös 700-luvulta peräisin olevassa böömiläisessä legendassa. Teplicen vedellä uskottiin olevan parantava vaikutus luodin aiheuttamille haavoille. Tämän vuoksi 1800-luvulla Saksin, Itävallan ja Preussin viranomaiset ylläpitivät kylpyläjärjestelmää Teplicessä.[6]

Teplicestä on maininta 1100-luvulta, jolloin Böömin kuninkaan, Vladislav II:n vaimo Judit Thüringeniläinen perusti nunnaluostarin benediktiiniläisnunnille.[3] Luostari tuhoutui 1400-luvulla hussilaissodissa.

Kaupungin teollisuus kehittyi 1800-luvulla. Teplicessä valmistettiin lasia, tekstiilejä, puu- ja metallituotteita sekä keramiikkaa. Kaupungin ympäristössä hyödynnettiin turve- ja ruskohiiliesiintymiä. Maanalaiset lähteet tulvivat vuonna 1879 Teplicen ruskohiilikaivoksiin, mistä aiheutui muun muassa kaupungin kylpylätoiminnan tuhoutuminen. Teplicen teollisuus on toisen maailmansodan jälkeen kukoistanut. Sodan jälkeen kaupungista kehittyi myös kukoistava terveysmatkakohde.[6]

IlmastoMuokkaa

 
Tepliceä vuonna 1870.
 
Teplicen kaupungintalo.
 
Na Stínadlech-stadion Teplicessä. Stadionilla pelataan muun muassa jalkapallo-otteluita.
 
Teplicen kasvitieteellinen puutarha.
Teplicen ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) -2 0 4 11 16 19 20 21 16 10 3 -1 ka. 9,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) -5 -5 -2 2 7 10 11 12 8 4 -1 -4 ka. 3,1
Sademäärä (mm) 18,9 20,8 24,3 21,2 29,1 42,7 50,9 35,7 33,7 23,5 26,1 20,2 Σ 347,1
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-2
-5
0
-5
4
-2
11
2
16
7
19
10
20
11
21
12
16
8
10
4
3
-1
-1
-4
S
a
d
a
n
t
a
18,9
20,8
24,3
21,2
29,1
42,7
50,9
35,7
33,7
23,5
26,1
20,2


Lähde: Teplice, CZE MSN Sää. Microsoft / Foreca. Viitattu 18.5.2009.

Kuuluisia asukkaitaMuokkaa

Kaupungissa syntyneetMuokkaa

Kaupungissa asuneet ja vaikuttaneetMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. statutární město Teplice statnisprava.cz. Viitattu 5.2.2009. (tšekiksi)
  2. Jaroslav Kubera NasiPolitici.cz. Viitattu 5.2.2009. (tšekiksi)
  3. a b The Town History The Town of Teplice. Viitattu 5.2.2009. (englanniksi)
  4. Info FK Teplice a.s.. Viitattu 5.2.2009. (tšekiksi)
  5. Czech Republic casinoshrine.com. Viitattu 5.2.2009. (englanniksi)
  6. a b Teplice Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 6.2.2009. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa