Wikipedia

Tekoälytaide

tekoälyn avulla luotu taide
 Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Pääosin lähteetön.

Tekoälytaide hyödyntää tekoälyä taiteen tuottamisessa. Tekoälytaiteessa hyödynnetään tekoälyn luomia teknologisia mahdollisuuksia taiteen luomisiin. Keskustelua tekoälyn hyödyntämisestä kuvataiteeseen on käyty 1960-luvun lopulta alkaen, mutta keskustelu on 2020-luvulla kiihtynyt generatiivisten tekoälysovellusten, kuten DALL-E ja Midjourney myötä.[1]

Uudet generatiiviset tekoälysovellukset ovat herättäneet myös kovaa kritiikkiä, sillä ne perustuvat suuren lähdeaineiston käyttämiseen, joka on usein kerätty verkosta ja sisältää usein merkittävästi tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia.[2][3] Esimerkiksi The International Association of Art (IAA) Europe ja saksalainen 42 eri luovan alan järjestön yhteenliittymä Initiative Urheberrecht ovat vaatineet Euroopan unionia suojaamaan taiteilijoiden tekijänoikeuksia ja toimeentuloa tekoälyteollisuudelta.[4][5]

Taiteilijalähtöinen tekoälytaide muokkaa

Sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen ja kuvataiteilija Jussi Lahtinen ovat luoneet määritelmän taiteilijalähtöiselle tekoälytaiteelle, joka on:

1) Taiteilijalähtöistä: Taiteilija taideteoksineen toimii syötteenä tekoälylle. Taiteilija toisin sanoen hyödyntää omaa osaamistaan ja taideteoksiaan teosten osana.

2) Konseptilähtöistä: Taiteilija tai tekijäryhmä vastaa teoksen kokonaisideasta ja sen tuotannosta. Idean luo ihminen, vaikka konetta voidaan käyttää prosessissa apuvälineenä.

3) Uniikkia: Jokainen tekoälyteos on omanlaisensa, alkuperäinen ja ainutlaatuinen ollessaan taiteilija- ja konseptilähtöinen. Tekoäly ymmärretään mahdollisuutena, jota taiteessa voidaan hyödyntää. Taiteilijan rooli ideoinnista konseptiin on merkittävä. Näin ollen esimerkiksi yksittäisen henkilön valmiilla tekoälyratkaisulla (esim. Midjourney) toteuttama teos ei ole tekoälytaidetta, ellei hänen työnsä muuten perustu vahvaan taiteilijalähtöiseen konseptiin.[6]

Suomessa taiteilijalähtöistä tekoälytaidetta on kehitetty muun muassa tiedettä ja taidetta yhdistävässä UrbanAI-hankkeessa.[7]

Tekoälyn käyttö taiteessa muokkaa

Tekoälyratkaisuja on tuotettu eri taiteen aloille, mutta niistä merkittävin sovellusalue on ollut kuvataide. Yksi varhaisista tekoälyä taiteessaan hyödyntäneitä kuvataiteilijoita oli Harold Cohen (1927–2016). Cohenin AARONia on kutsuttu pisimpään kestäneeksi tekoälyprojektiksi, joka loppui vasta Cohenin kuolemaan vuonna 2016. AARONin koodi ei ollut avointa, mutta Cohen jätti jälkeensä muistiinpanoja. Cohenin merkitys tekoälytaiteelle perustuu itsekehitettyihin ratkaisuihin, joita hän hyödyntää taiteessaan. Teosten lopputulos oli usein Cohenin täydentämää, taiteilija- ja konseptilähtöistä.

Kehittyneet syväoppimiseen perustuvat tekoälysovellukset kuten DALL-E ja Midjourney ovat virittäneet keskustelua tekoälyn tuottamasta taiteesta. Generatiivisten tekoälysovellusten avulla on voitettu jopa taidekilpailuja. Esimerkiksi tekoälyllä kilpailuun osallistunut kertoi halunneensa testata kilpailun käytäntöjä ja pohdintaa tekoälyn roolista taiteessa.[1][8] Tekoälysovellusten tapa käyttää laajoja aiempien taideteosten kuvakirjastoja nostaa kysymyksiä tekijänoikeuksien suojaamisesta: onko vanhojen teosten tällainen käyttö sallittua. DALL-E:llä ja Midjourneyllä tehdyt kuvat eivät täytä tekoälytaiteen kriteerejä Atte Oksasen ja Jussi Lahtisen mukaan, koska ne hyödyntävät valmista muiden tekemää materiaalia ja valmista tekoälysovellusta.

Jussi Lahtisen UrbanAI Art -taidekone[9] avattiin 31.3.2023 teoksen ensi esittelyssä Oulussa.[10][11] Lahtisen työssä verkkoon avautuu mahdollisuus rajattomaan määrään erilaisia kuvavirtoja (stream), jotka ovat loputtomia. Jokainen tekoälyn tuottama teos on ainutkertainen ainutkertaisessa virrassa. Lahtisen teos poikkeaa merkittävästi videoteoksista, joissa yksittäiseen tallenteesen on hyödynnetty tekoälyä. Hän on luonut yhdessä ohjelmoijan kanssa toteutuksen, joka on räätälöty teoksen palvelemaan teoksen kokonaisidea. Teoksen yhteydessä on määritelty uudet tekoälytaiteen periaatteet, jotka vastaavat edistyneiden tekoälyratkaisujen haasteisiin.[6] Teoksen toinen esitys oli Nokia Arenan Tampere Smart City Expo & Conferencessa 6.6.2023.[12] Teos on esitetty myös Tampereen Tapahtumien yössä 10.8.2023[13] ja Helsingin Taiteideiden yössä 17.8.2023[14].


Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Atte Oksanen: Artificial intelligence in fine arts: A systematic review of empirical research Computers in Human Behavior: Artificial Humans. Elsevier. Viitattu 10.8.2023.
  2. ↑ Sarah Shaffi: ‘It’s the opposite of art’: why illustrators are furious about AI The Guardian. 23.1.2023. Viitattu 22.4.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Artists must be protected from piracy in the new world of AI The Guardian. 3.2.2023. Viitattu 22.4.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Executive Committee of IAA Europe: Calling for attention to the impact of generative AI on artists’ rights iaa-europe.eu. 1.6.2023. Viitattu 22.4.2024.
  5. ↑ Initiative Urheberrecht: Authors and Performers Call for Safeguards Around Generative AI in the European AI Act iaa-europe.eu. 19.4.2023. Viitattu 22.4.2024
  6. ↑ a b Atte Oksanen & Jussi Lahtinen: Manifesto for Artist-Driven AI Art SSRN. 31.7.2023. ssrn.com. Viitattu 10.8.2023.
  7. ↑ Urbanai. Tampereen yliopisto.
  8. ↑ Burtsoff, Petri: Merkittävän valokuvakilpailun voittaja paljastui tekoälyn luomukseksi – ”Tässä on jotain mikä ei tunnu oikealta” Yle. 18.4.2023. Viitattu 28.4.2023.
  9. ↑ Jussi Lahtinen: UrbanAI Art 31.3.2023.
  10. ↑ Tekoäly valtaa Oulun yliopiston | Oulun yliopisto www.oulu.fi. 31.3.2023. Viitattu 10.8.2023.
  11. ↑ Kuvataiteilija halusi nähdä miten käy, kun antaa teokset tekoälyn käyttöön – syntyi tekoälytaidetta, joka muuttuu muutaman sekunnin välein Yle Uutiset. 31.3.2023. Viitattu 10.8.2023.
  12. ↑ Jussi Lahtisen tekoälytaideteos Urban AI Art valloitti Nokia Arenan Tampere Smart City Expo & Conferencessa [Tampereen kaupunki - Ajankohtaista] www.tampere.fi. 7.6.2023. Viitattu 10.8.2023.
  13. ↑ Urban AI Art - Tampereen Teatterikesä www.teatterikesa.fi. Viitattu 10.8.2023.
  14. ↑ Urban AI Art -tekoälytaideteos: Musiikkitalon mediaseinä Taiteiden yö. 25.7.2023. Viitattu 10.8.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tekoälytaide&oldid=22344043”