Teemasivu:Filosofia/Artikkelipoimintoja4

David Hume (1711 – 1776) oli skotlantilainen filosofi, ekonomi ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa. Humea ennen empirismin perinteen tärkeimpinä vaikuttajina olivat John Locke ja George Berkeley. Filosofiassaan Hume päätyi skeptisismiin ja tyrmäämään jopa ajatuksen kausaliteetista eli syysuhteesta pelkkänä tottumuksen tapana.

Organon (kreikkaa: "Väline") on kokoelma Aristoteleen logiikkaa ja metodiikkaa koskevia kirjoituksia, joista tunnetuimmat ovat Kategoriat sekä Ensimmäinen ja Toinen analytiikka. Kokoelman nimitys tulee siitä, että sen osa-alueiden hallitsemisen katsotaan antavan filosofille tarvittavat ajattelun välineet kaikkien muiden asioiden käsittelyyn, sekä tieteessä että yleensäkin kaikessa järkevässä ajattelussa ja väittelyissä. Aristoteleen tarkoituksena on tutkia niitä menetelmiä, joilla tietoa voidaan saavuttaa. Ajattelun sääntöjen ja lakien kehittelyn lähtökohtana on ihmisen luonto järjellisenä eläimenä. Organonissa Aristoteles esittelee muun muassa aristoteelisen logiikan eli syllogismien perusteet, tieteenteoreettiset näkemyksensä sekä dialektiikan teoriansa.

"Cogito, ergo sum" (latinaa: "Ajattelen, siis olen [olemassa]") on René Descartesin filosofinen lausuma, josta on tullut länsimaisen rationalismin kulmakivi. Descartes halusi filosofiassaan epäillä kaikkea ja etenkin aistihavaintoja järjestelmällisesti. Kuitenkin hän tuli siihen tulokseen, että kaikesta huolimatta yksi asia on varma: vähintään subjektin henkisen minän, ajattelevan mielen, on oltava olemassa, koska jokinhan epäilee aistien antamaa todistusta. Lausuma kuvaa tätä havaintoa.