Avaa päävalikko

Tarvo on pienehkö kallioinen saari Helsingin ja Espoon rajalla, Laajalahden pohjois­rannalla Ison Huopa­lahden suulla.

Tarvo
Siltayhteys saarelle
Siltayhteys saarelle
Merialue Itämeri
Vesialue Tarvonsalmi
Valtio
Valtio Suomi
Maakunta Uusimaa
Kunta Espoo ja Helsinki
Kalliota Tarvolla

Tarvon pohjoisimman kärjen kautta kulkee Helsingistä länteen johtava moottori­tie, Turunväylä, jota sen rakennus­vaiheesta saakka on yleisesti nimitetty myös Tarvontieksi. Saaren yhdistää Helsingin puoleiseen mantereeseen maa­penger, jota pitkin moottori­tie kulkee, kun taas Espoon puolella tie ylittää salmen siltaa myöten. Moottori­tieltä ei kuitenkaan ole liittymää saareen, mutta tiepenkerellä aivan sen vieressä on Helsingin puolelta Munkki­niemestä Tarvoon johtava ajotie, Rito­kallion­tien loppu­pää.

Tarvon saaren kautta kulkee myös venäläisten vuonna 1915 rakennuttama tykki­tie[1] Helsingin Munkki­niemestä Espoon puolelle Laaja­lahteen, jossa sijaitsi osa Helsinkiä ympäröinyttä linnoitus­vyöhykettä (Krepost Sveaborg). Tämä tie siltoineen (Itäinen ja Läntinen Tarvonsilta) on nykyisin kevyen liikenteen väylänä. Sen alku­peräisiä siltoja ei enää ole, mutta nykyisin niiden paikalla saaren molemmin puolin on ponttoni­sillat. Vastapäätä saarta, Pellavaniemellä (Espoon puolella), sijaitsee Akseli Gallen-Kallelan rakennuttama, nykyisin museona toimiva ateljee­huvila Tarvaspää.

Aikoinaan saarella asui kalastajia. Nykyään siellä on kaksi 1920-luvulla rakennettua huvilaa. Niistä toisessa oli aikoinaan ravintola, myöhemmin 1970-luvulta lähtien Helsingin kaupungin vanhusten virkistyskeskus. Kieltol­ain aikana saari tuli tunnetuksi pirtun sala­kauppa­paikkana.

Nimen alkuperäMuokkaa

Saaren nimenä Tarvo on, hieman vaihtelevin kirjoitus­asuin, ollut käytössä viimeistään 1700-luvun alusta, mahdollisesti jo keski­ajalta saakka. Nimen alku­perästä ei ole varmaa tietoa. Vaikka Helsingin seudun asutus on vanhastaan ruotsin­kielistä, pidetään kuitenkin toden­näköi­simpänä, että nimi on suomen­kielistä alkuperää ja johtuu alun perin härkää, hirveä tai muuta suurta eläintä tarkoittavasta, lähinnä kansan­runoista tunnetusta sanasta tarvas. Aiheena nimeen on mahdollisesti ollut saaren sijainti kapeahkossa salmessa, jolloin hirvet ovat voineet ylittää lahden Tarvon saaren kautta.[2]

LähteetMuokkaa

  • Kaija Hackzell: Rakas Vanha Munkkiniemi, Helsingin vanhoja kortteleita 6. Helsingin sanomat, 2001. ISBN 951-97555-5-1.

ViitteetMuokkaa

  1. Pro Ruukinranta: Tarvaspää, Akseli Gallen-Kallelan museo proruukinranta.fi. Viitattu 13.3.2013.
  2. Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.

Aiheesta muuallaMuokkaa