Tapani Lehtinen

Ahti Tapani Lehtinen (8. heinäkuuta 1944 Porvoo29. marraskuuta 2014 Helsinki) oli Helsingin yliopiston suomalaisen filologian professori.[1]

Suomen ja suomensukuisten kielten opiskelun Lehtinen aloitti 1962. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1969 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1979 itämerensuomalaisten kielten johto-opista (väitöskirja Itämerensuomen verbien historiallista johto-oppia: suomen avajaa, karkajaa -tyyppiset verbit ja niiden vastineet lähisukukielissä). Lehtinen oli 1973–1975 suomen kielen lehtori Petroskoin yliopistossa ja sitten Helsingin yliopiston lehtori ja vuodesta 1985 professori. Asiantuntijana Lehtinen osallistui muun muassa raamatunsuomennoskomitean työhön. Suomalaisen tiedeakatemian jäsen hän oli vuodesta 1991. Lehtinen julkaisi alaltaan useita tieteellisiä artikkeleita, teoksia ja oppikirjoja ja opetti suomen kielen opiskelijoille pitkään kielihistoriaa. Hänen teoksensa Kielen vuosituhannet: Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen (2007) sai hyvän akateemisen oppikirjan palkinnon. Oman tieteellisen kirjastonsa Lehtinen lahjoitti Helsingin yliopiston suomen kielen tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille.[1]

Lehtinen oli naimisissa Suomen kielen perussanakirjan päätoimittaja Marja Lehtisen (k. 2003) kanssa.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Tapani Lehtinen HS Muistot, 12.1.2015. (Tilaajille, Viitattu 5.8.2020)

Aiheesta muuallaMuokkaa