Talliumasetaatti
Talliumasetaatti (CH3COOTl) on tallium- ja asetaatti-ionien muodostama ioniyhdiste. Sitä käytetään reagenssina orgaanisen kemian synteeseissä ja selektiivisissä mikrobien kasvualustoissa.
| Talliumasetaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | CH3COOTl |
| Moolimassa | 263,424 |
| Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine |
| Sulamispiste | 131 °C[1] |
| Tiheys | 3,77 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Liukenee veteen |
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
muokkaaHuoneenlämpötilassa talliumasetaatti on valkoista kiteistä ainetta. Yhdiste imee kosteutta eli se on hygroskooppista. Talliumasetaatti liukenee hyvin veteen ja liukenee lisäksi etanoliin ja etikkahappoon. Siitä tunnetaan myös kidevedellinen hemitrihydraatti (CH3COOTl·1½H2O). Muiden talliumyhdisteiden tavoin myös talliumasetaatti on erittäin myrkyllistä. Sillä altistumisesta voi seurata oireina esimerkiksi huonovointisuutta ja kouristuksia.[1][2][3][4]
Talliumasetaattia valmistetaan liuottamalla talliumetoksidia, -hydroksidia tai talliumkarbonaattia etikkahappoon.[2]
- TlOH + CH3COOH → CH3COOTl + H2O
- Tl2CO3 + 2 CH3COOH → CH3COOTl + H2O + CO2
Yhdistettä käytetään orgaanisen kemian synteeseissä jodiasetaattijohdannaisten valmistamiseen alkeeneista, jodilaktonisointireaktiossa ja diolien valmistamiseen alkeeneista.[2][4] Talliumasetaattia lisätään myös eräisiin tiettyjen bakteerien kasvatuksiin tarkoitettuihin selektiivisiin kasvatusalustoihin[5].
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 342. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ a b c d Bob Blumenthal, Kelly Sellers & Matthew Koval: Thallium and Thallium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2013.
- ↑ Perry, Dale L.: Handbook of Inorganic Compounds, s. 421. 2. painos. CRC Press, 2016. ISBN 9781439814628. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.3.2020). (englanniksi)
- ↑ a b Sangho Koo: Thallium(I) Acetate, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2001. Teoksen verkkoversio Viitattu 6.3.2020.
- ↑ Janet E. L. Corry, G. D. W. Curtis, Rosamund M. Baird: Handbook of Culture Media for Food and Water Microbiology, s. 180. Royal Society of Chemistry, 2012. ISBN 978-1-84755-916-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.3.2020). (englanniksi)