Talbot Sunbeam on pieni henkilöautomalli, jota Chrysler Europe valmisti aluksi Chrysler-merkkisenä vuosina 1977–1979. Se korvasi Hillman Impin. PSA-konsernin ostettua Chrysler Europen Sunbeamia alettiin myydä Talbot-merkkisenä. Valmistus jatkui vuoteen 1981 saakka, jolloin sen korvasi Talbot Samba.[1]

Talbot Sunbeam
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Iso-Britannia
Valmistaja Chrysler Europe
Talbot
Konserni PSA Group
Valmistusvuodet 1977–1981
Muut nimet Chrysler Sunbeam
Korimalli 3-ovinen hatchback
Luokka B-segmentti
Edeltäjä Hillman Imp
Seuraaja Talbot Samba
Teknisesti samankaltaisia Hillman Avenger
Iskutilavuus 0,9–2,2 l
Polttoaine bensiini
Vetotapa takaveto
Vaihteisto 4-vaihteinen manuaali
5-vaihteinen manuaali
Talbot Sunbeam Lotus

Sunbeam ei ollut tekniikaltaan kovin nykyaikainen, sillä se oli useimmista kilpailijoista poiketen takavetoinen. Suuri osa tekniikasta oli peräisin suuremmasta Avenger-mallista. Ainoana korimallina oli kolmiovinen hatchback, jottei Sunbeam kilpailisi liikaa hieman suuremman viisiovisen Horizon-mallin kanssa.[1]

Vuonna 1979 esiteltiin urheilullinen Talbot Sunbeam Lotus, jolla ajettiin myös rallia. Siinä oli Lotuksen kehittämä 2,2-litrainen (150 hv) moottori ja ZF:n valmistama viisivaihteinen vaihteisto.[2] Automallilla voitettiin merkkikohtainen maailmanmestaruus 1981, jolloin tehdastallilla oli useita huipputason kuljettajia. Kuitenkin vain kaksi rallivoittoa saavutettiin. Ensimmäinen oli Henri Toivosen ja Fred Gallagherin RAC-rallin voitto vuonna 1980. Toinen oli Argentiinan rallin voitto vuonna 1981, parina Guy Fréquelin ja Jean Todt.[3] Myös vuonna 1981 olivat ruotsalainen rallipari, Stig Blomqvist kartturinaan Björn Cederberg, RAC-rallin kolmansia.[4]

Viimeisenä valmistusvuotenaan Sunbeam koki kasvojenkohotuksen, jossa se sai uuden etupuskurin ja suuremmat, Horizonin tyyliset ajovalot.[1]

Lähteet

muokkaa
  • Nylund, Juha: Ralliteiden suomalaiset sankarit. Weilin+Göös, 1983. s. 131–133, 181–182, 217–228. ISBN 951-35-2790-5.

Viitteet

muokkaa
  1. a b c Chrysler Sunbeam and 1600Ti (1977–1981) Honest John Classics. Viitattu 21.9.2020. (englanniksi)
  2. Talbot Sunbeam-Lotus (1979–1983) Honest John Classics. 19.3.2013. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
  3. Nylund 1983, s. 226.
  4. Nylund 1983, s. 228.

Aiheesta muualla

muokkaa