Taganka-teatteri (ven. Московский театр на Таганке) on Moskovassa sijaitseva draamateatteri. Teatteri perustettiin vuonna 1946 Taganka-torille, jonka mukaan se myös nimettiin vuonna 1964.[1] Taganka-teatterin näyttelijöihin on kuulunut vuosien aikana paljon tunnettuja ja menestyneitä näyttelijöitä, muun muassa neuvostoliittolainen laulaja ja runoilija Vladimir Vysotski.[2]

Moskovan Taganka-teatteri vuonna 2011

Perustaminen

muokkaa

Moskovan Taganka-teatteri perustettiin vuonna 1946 nimellä Moskovan draama- ja komediateatteri (ven. Московский театр драмы и комедии). Teatterin esitykset pyrkivät tuolloin herättämään katsojissa voimakkaita tunteita ja yhteisöllisyyden tunnetta, mikä oli yleistä sodan jälkeisessä kulttuurielämässä. Moskovan draama- ja komediateatterin suosio kuitenkin hiipui 1960-luvulle tultaessa ja teatteria päätettiin uudistaa. Vuonna 1964 teatterin johtajaksi nousi näyttelijä Nikolai Dupak ja pääohjaajaksi vastavalmistunut ohjaaja Juri Ljubimov. Teatterin nimeksi tuli Moskovan Taganka-teatteri, lyhyesti Taganka (ven. «Таганка»). Teatterin uusi taival alkoi näytelmällä Setšuanin hyvä ihminen, joka perustuu saksalaisdramaturgin Bertolt Brechtin samannimiseen näytelmään. [3][1]

Muihin Taganka-teatterin tunnettuihin näytelmiin kuuluu esimerkiksi Hamlet, jossa päähenkilöä esitti Vladimir Vysotski vuosina 1971–1980, ja Mihail Bulgakovin romaaniin perustuva näytelmä Saatana saapuu Moskovaan (ven. «Мастер и Маргарита»).[4]

Ominaispiirteet

muokkaa

Juri Ljubimovin ohjaamasta draama- ja komediateatterista kasvoi nopeasti kuuluisa ja omannäköinen teatteri. Tagankan ja Ljubimovin temperamentti sekä omaperäisyys näkyivät teatterin illuusion tahallisessa rikkomisessa siten, että katsojat olivat poikkeuksellisen lähellä näyttelijöitä ja saattoivat olla jopa osa näytöstä. Näyttelijät tanssivat ja liikkuivat paljon eivätkä käyttäneet peruukkeja tai roolipukuja. Näin katsojien ja näyttelijöiden välille syntyi vuorovaikutus ja tunne, että he kuuluvat samaan aikaan. Tällaiset käytännöt ja ohjaajan ratkaisut olivat moskovalaisessa kulttuurielämässä uusia ja herättivät paljon kritiikkiä. Taganka-teatteria pidettiinkin vastakohtana perinteikkäälle Sovremennik-teatterille, jossa vieraannuttamistekniikan ja oman kannan ilmaisemisen sijaan näyttelijät pyrkivät eläytymään täysin roolihahmoihinsa.[3]

Juri Ljubimovin johtama ja ohjaama Taganka-teatteri tunnettiin kokeellisista ja monipuolisista esityksistä, joissa oli paljon tanssia, laulua ja omaperäisiä ratkaisuja tilan käytöstä. Teatteria arvostettiin myös ulkomailla. Juri Ljubimoville myönnettiin muun muassa brittiläinen Evening Standard -teatteripalkinto vuonna 1985 "parhaasta ohjauksesta". Taganka-teatteri oli tällöin kiertueella Lontoossa ja esitti Fjodor Dostojevskin samannimiseen romaaniin perustuvan Rikos ja rangaistus -näytelmän.[5]

Ljubimov jätti Taganka-teatterin vuonna 2011 ja samana vuonna hänelle myönnettiin Euroopan parlamentin teatterin erikoispalkinto.[6][4]

Henkilökunta

muokkaa

Teatterijohtajat

muokkaa
  • Nikolai Dupak (1963–1977 ja 1978–1990)
  • Juri Ljubimov (1990–2011)
  • Valeri Zolotuhin (2011–2013)
  • Vladimir Fleišer (2013–2015)
  • Irina Apeksimova (vuodesta 2015)

Taiteelliset johtajat

muokkaa
  • Aleksandr Plotnikov (1946–1964)
  • Juri Ljubimov (1964–1984)
  • Anatoli Efros (1984–1987)
  • Nikolai Gubenko (1987–1989)
  • Juri Ljubimov (1989–2011)
  • Valeri Zolotuhin (2011–2013)[7][8]

Tunnettuja näyttelijöitä

muokkaa

Suluissa näyttelijän työskentelyvuodet Taganka-teatterissa.

  • Ivan Bortnik (1967–2019)
  • Alla Demidova (1964–1994)
  • Nikolai Dupak (1963–1977, 1978–1990)
  • Semjon Farada (1972–2000)
  • Leonid Filatov (1969–1993)
  • Leonid Jarmolnik (1976–1984)
  • Veniamin Smehov (1962–1985, 1987–1998)
  • Vladimir Vysotski (1964–1980)
  • Valeri Zolotuhin (1964–2013)[8][9]

Taganka-teatteri Suomessa

muokkaa

Taganka-teatteri vieraili Suomessa Juri Ljubimovin johdolla useita kertoja. Teatteriryhmä nähtiin Suomen lavoilla muun muassa vuosina 1982, 1990 ja 2000. Lisäksi Ljubimov toimi Kansallisteatterissa kahdesti ohjaajana.[10][11][12]

Lähteet

muokkaa
  1. a b История / Театр на Таганке tagankateatr.ru. Viitattu 28.4.2024.
  2. Vladimir Vysotsky Actor and songwriter :: people :: Russia-InfoCentre www.russia-ic.com. Viitattu 28.4.2024.
  3. a b Jänis, Marja & Byckling, Liisa: Moskovan Taganka-teatteri, s. 21-23. Helsinki, 1985.
  4. a b Dan Henriksson: Teatteri & Tanssi -lehti teatteritanssi.fi. 25.4.2014. Viitattu 20.4.2024.
  5. Юрий Любимов / Театр на Таганке tagankateatr.ru. Viitattu 9.5.2024.
  6. Venäläinen teatterilegenda Ljubimov jättää Taganka-teatterin Yle Uutiset. 26.6.2011. Viitattu 28.4.2024.
  7. Ирина Апексимова стала директором Театра на Таганке 4.3.2015. Interfax. Viitattu 20.4.2024.
  8. a b Любимов. Таганка. Век XXI. (Часть 1) https. Arkistoitu 15.6.2023. Viitattu 28.4.2024. (venäjä)
  9. Российские актеры - Кино-Театр.Ру www.kino-teatr.ru. Viitattu 28.4.2024.
  10. STT: Taganka myi loppuun Tampereella Helsingin Sanomat. 30.7.2000. Viitattu 28.4.2024.
  11. Pääte F608: Juri Trifonovin näytelmä on stalinilaisen kauhun vertauskuva Taganka-teatteri tuo Helsinkiin kymmenen vuotta loppuunmyytynä esitetyn Talon rantakadulla Helsingin Sanomat. 4.3.1990. Viitattu 28.4.2024.
  12. Tampereella nähdään teatterin herkkupaloja mtvuutiset.fi. 9.8.2000. Viitattu 28.4.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa