Tagalaht (Saarenmaa)
Tagalaht (suom. Takalahti) on Saarenmaan luoteisrannikolla Tagamõisa- ja Ninase-niemimaiden välissä oleva Itämeren lahti Virossa.[4]
| Tagalahti | |
|---|---|
| vir. Tagalaht | |
 Saarenmaan Tagalahti |
|
  Tagalaht |
|
| Sijainti | Saarenmaan kunta, Saaren maakunta |
| Valtio |
 Viro |
| Merialue | Itämeri |
| Vesialue |
3 685 ha[1][2] KKR (Viron ympäristörekisterin) koodi vee3237000 GeoNames-tietokannassa 588441 |
| Suurin syvyys | 20 [3] m |
Maantietoa ja historiaa muokkaa
Saarenmaan luoteisrannikko on hyvin mutkitteleva ja siinä on lukuisia Itämeren osa-alueita, jotka tunkeutuvat syvälle sisämaahan kuten niistä isoimpiin kuuluvat Taga- ja Küdema laht. Lisäksi Tagalaht yhdessä Uudepanga-lahden kanssa ovat jäättömiä ja melko syviä vesialueita ja sen ansiosta ne ovat sopivia satamapaikkoja. Tagalaht on Saarenmaan syvin ja siinä jäätä yleensä ei muodostu edes talvella, joten sitä pidetään toimivana merikuljetusyhteytenä ympäri vuoden.[5] Jo 1930-luvulla sen rannikkoalueille perustettiin tärkeitä kalastuskeskuksia ja rakennettiin venesatamia.
Enemmän tai vähemmän pohjoiseteläsuuntainen ja kiilamainen Tagalaht on 9 kilometriä pitkä ja 5,5 km leveä lahden suulla. Tagalaht (vee3237000)[6] koostuu vesipinta-alaltaan 2 918 hehtaarisesta Tagalahdesta (vee3237010)[1] ja eteläosastaan, jota kutsutaan Pidula-lahdeksi.[3][2][6] Lännestä Saarenmaan toiseksi isoimman Tagamõisa- ja idästä jyrkänteisen Ninase-niemimaan ympäröimään Tagalahteen virtaavat 2,4 kilometrin pituinen Sepise oja (suom. Sepisen virta)[7] ja 8 km pitkä Vanakubja oja eli Kaanda jõgi (suom. Vanakubjan virta e. Kaandan joki).[1][3] Vesipinta-alaltaan 767 hehtaariseen Pidula-lahteen virtaavat 1,3 km pitkä Ligeoja (Ligejõgi) (suom. Ligevirta t. Ligejoki), 3,3 km pituinen Hernespuu- tai Ernespuu oja (suom. Hernespuun tai Ernespuun virta) ja 5,5 km pitkä Pidula-oja e. Veskijõgi (suom. Pidulan virta e. Veski- t. Myllyjoki).[2]
Lahden itärannikolla Abulan rantatörmällä paljastuu jopa 4 metrin paksuinen Jaagarahun kalkkikiviesiintymä, länsirannikolla lähellä Veeren kylää rannikkopengermä ja luoteisrannikolla Kuriku pank eli rantatörmä.[3] Jäävapaa Jaagarahu satama rakennettiin 1920-luvulla matkustaja-alusten talvirantautumista varten. Vuonna 1929 tähän valmistui laiturisillan jatke niin pitkälle, että satamaan mahtui myös suurempia aluksia kalkkikiven ulkomaille viemistä varten. Sillalle asti kuljetettiin tätä vientitavaraa kapearaiteisilla rautatievaunuilla Kureveren louhoksista. Vuosina 1941 ja 1949 läpi Jaagarahun sataman karkotettiin tuhansia Saarenmaan asukkaita Siperiaan.[8] Nykyisin satamasillan alkupäässä rantakatajien välissä on kesäkuussa v. 1989 pystytetty muistokivi karkotetuille.[9] Vuonna 1969 kova myrsky teki satamasta käyttökelvottoman.
Takalahden rannalla kohoaa korkea kalliorinne kaksiportaisena jyrkänteenä, josta toinen jatkuu vedenpinnan alla. Luoteisrannikolla Kuriku-rantatörmän vieressä sijaitsee Saarenmaan toiseksi korkein, noin 20 metriin yltävä Suuriku pank eli pengermä[10], jonka merenpinnan alapuolella olevalla tasolla on hyvin vähän vettä, ja johon on haaksirikkoutunut useita aluksia. Täällä tapahtui punatiiliä kuljettaneen "Lydia Koidula"-nimisen moottoripurjealuksen merionnettomuus marraskuussa 1951, jolloin alkaneelta myrskyltä alus kääntyi Tagalahteen, jonka jälkeen se juuttui, hankautui ja murtui kahtia Suuriku-pengermän vedenalaisella portaalla. Rantakivien välistä väitetään vieläkin löytyvän meren kiillottamia punatiilipalasia.[11] Viron merimuseo vahvisti 8. kesäkuuta 2000 Saarenmaan Tagalahdessa noin 12-13 metrin syvyydessä sivuttain makaavan 14 metriä pitkän ja leveys 4 metriä leveän hylyn sijainnin. Arvioitu sijainti oli paikallisten asukkaiden tiedossa jo vuosikymmenien ajan.[12]
Ensimmäisen maailmansodan aikana Saksan keisarikunnan miehittäessä Länsi-Viron saaristoa lokakuussa 1917 alkoi ilma-, maa- ja merivoimaoperaatio Albion laajamittaisella miinanraivauksella ja rannikkotykistön kukistamisella. Tuolloin saksalaiset suunnittelivat joukkonsa maihinnousun Saarenmaan luoteisosaan Tagalahdelle, joka tiedustelun mukaan oli Venäjän maanpuolustuksen heikoin lenkki, jos isketään.[3][13]
Lahden luokittelu ja ekologia muokkaa
Saarenmaan sekä Taga- että Pidula-laht ovat Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi), (VRD) luokituksen mukaan VRD 4 eli matalaa ja aallokon vaikutukselle avointa rannikkovesialuetta (Länsisaarten avomeren rannikkovettä) (vir. madal, lainetusele avatud rannikuvesi (Läänesaarte avamere rannikuvesi). Tagalahdella sijaitsevien vesimassojen hydrodynaamiset ominaisuudet ja kerrostuminen kuten virtauksien niin pystysuora kuin vaakasuuntainen rakenne määräytyvät lähinnä paikallisten tuulten vaikutuksesta. Täällä vallitsevista eteläsektorin[5], joidenkin lähteiden mukaan lounaistuulista[14] ja lahden pitkänomaisesta muodosta johtuvasti virtaukset muodostavat pääasiassa kaksikerroksisen vesialueen. Eteläiset tuulet voivat johtaa lahdessa veden ylempiä pintakerroksia (1–10 m) enimmäkseen pohjoiseen tai avomereen ja aiheuttaa alemmassa kerroksessa (alle 10 m) alavirran, joka on peräisin läheltä Harilaidin niemeä ja kuljettaa lahteen uutta vettä. Koska eteläsektorista puhaltavat ovat tällä alueella vallitsevia tuulia, veden uusiutuminen tapahtuu melkein jatkuvasti ja myös tuulen ollessa kohtuullinen.
Lahti luokitellaan limnologisesti mesohaliiniseksi (vir. mesohaliinne) vesialueeksi, jolloin luonnollisen vesimuodostuman suolapitoisuus on 5–18 ‰.[1][2] Koska nämä lahdet ovat avoimia kohti varsinaista Itämerta, niiden veden ominaisuudet ovat lähellä avomeren pintakerroksen ominaisuuksia.[5] Tagalahdella voi tarkkailla merilintujen elämää ja siinä kasvaa mm. meriheinää ja merikaalia.[8]
Etelärannikon, Väinämeren pohjois- ja koillisrannikon lisäksi Tagalaht yhdessä Küdema lahden kanssa kuuluu Saarenmaan tärkeimpiin kalastusalueisiin[15], jossa pääasialliseen kalastustoimintaan käytetään sekä pyydyksiä että verkkoja.[16] Alueen kalastus on jaettu troolaamiseen, sekä pienimuotoiseen rannikko- että virkistyskalastukseen ja tärkeimmät saaliit ovat silli, kilohaili ja turska. Mm. vuosina 1960-63 rakennetussa Veere-satamassa[17] merenpohja on paikoittain porrasmainen ja meriväylä äkkisyvenee 3,5-4 metristä 7-15 metriin. Sitä pidetään Viron yhtenä syvempinä satamina ja se on Saarenmaan yksi tärkeimmistä ympärivuotista kilohaili- ja silakkasatamista. Saarenmaan Tagalahdella viljellään kirjolohta avovedessä merellä suurissa verkkoaltaissa t. kalasumpuissa ja kuten Pohjoismaissa, niin täälläkin meren puhtaudesta huolehtii viereinen simpukkatila.[18] Saarenmaa maakunnan Meie Maa-päivälehden mukaan vuonna 2017 ”suunnitteella ollutta kalanviljelylaitosta pidettiin Viron suurimpana ja tuotanto-odotuksina 4500 tonnia kirjolohta annoskalana vuodessa, joka on yli kuusi kertaa enemmän kuin koko maan vastaavanlaisten laitosten vuotuinen kokonaistuotanto. Tämä edellytti 1980-luvulla perustetun, mutta pitkään käyttämättömän kasvatustilan kunnostamista ja uudistamista, mutta oppia saatiin lähimmästä tuotantopaikasta Ahvenanmaalta, jossa on hiukan paremmat olosuhteet ja vedenlaatu ja vesi on syvempää kuin Saarenmaalla. Asiantuntijoiden mukaan Tagalaht on yksi parhaimmista paikoista syviä vesiolosuhteita edellyttävään kalanviljelyyn Viron rannikolla ja luvan haku saattaa kestää jopa kolme vuotta”.[19]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Keskkonnaagentuur: Veekogu andmete kuvamine. Veekogu: Tagalahe osa VEE3237010 (Vesistötiedot. Vesistö: Tagalahden osa VEE3237010) keskkonnainfo.ee. Viitattu 15.4.2021. (viroksi)
- ↑ a b c d Keskkonnaagentuur: Veekogu: Pidula laht VEE3237020 (Vesistötiedot. Vesistö: Pidulan lahti VEE3237020) keskkonnainfo.ee. Viitattu 15.4.2021. (viroksi)
- ↑ a b c d e Tagalaht EE 12, 2003. Üldentsüklopeedia, Eesti Entsüklopeedia (ENE). Viitattu 15.4.2021. (viroksi)
- ↑ Saaremaa (Saarenmaa) EE 8, 1995; EE 12, 2003; muokattu 2011. Üldentsüklopeedia, Eesti Entsüklopeedia (ENE). Viitattu 15.4.2021. (viroksi)
- ↑ a b c Tarmo Kõuts, Janek Laanearu: Variability of currents in bays of Tagalaht and Uudepanga (Virtausten vaihtelu sekä Tagalahdessa että Uudepangan lahdessa.) 21.3.2001. http://vana.kirj.ee. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Keskkonnaagentuur: Veekogu andmete kuvamine. Veekogu: Tagalaht VEE3237000 (Vesistötiedot. Vesistö: Tagalaht VEE3237000) keskkonnainfo.ee. Viitattu 15.4.2021. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaagentuur: Veekogu andmete kuvamine. Veekogu: Sepise oja VEE1700005 (Vesistötiedot. Vesistö: Sepise oja VEE1700005) keskkonnainfo.ee. Viitattu 15.4.2021. (viroksi)
- ↑ a b Jaagarahu sadam (Jaagarahun satama) Saaremaa loodusturism. Viitattu 15.4.2021. (viroksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Küüditamise ohvrite mälestuskivi Jaagarahu sadamas (Muistomerkki karkotuksen uhreille Jaagarahun satamassa) Saaremaa loodusturism. Viitattu 15.4.2021. (viroksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Kuriku pank (Kuriku pank-rantatörmä) Saaremaa loodusturism. Viitattu 15.4.2021. (viroksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Suuriku pank (Suuriku pank-rantatörmä) Saaremaa loodusturism. Arkistoitu 21.4.2017. Viitattu 15.4.2021. (viroksi)
- ↑ Shipwere, memory of the sea - unknown (Laivatolivat- merimuisto, tuntematon) Kultuurimälestiste registri Wreck register. Viitattu 15.4.2021. (viroksi)
- ↑ Tagalahe dessant (Rantautuminen Tagalahteen) Saaremaa loodusturism. Viitattu 15.4.2021. (viroksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Anastassia Protasejeva: Saaremaa süvasadam Küdema lahes ja natura-2000 ala (Saarenmaan syvänmeren satama Küdeman lahdella ja Natura-2000-alueella) 2015. Tallinna tehnikaülikool. Viitattu 15.4.2021. (viroksi)
- ↑ Saaremaa kalanduspiirkonna arengustrateegia 2009–2013 (Saarenmaan kalastusalueen kehitysstrategia 2009–2013) 2009. Saarte kalandus ja Euroopa kalandusfond. Viitattu 15.4.2021. (viroksi)
- ↑ FLAG Factsheet. Saaremaa FLAG. (Lipun tietosivu. Saarenmaan lippu) 05.9.2017. European Commission-Farnet-Fisheries Areas Network. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Veere venelehti.fi. Viitattu 15.4.2021.
- ↑ Lii Sammler: Saaremaal kasvavad meres kalasumpades nii forell kui karbid (Saarenmaalla kasvavat kalasumpuissa meressä sekä taimen että äyriäiset) 23.6.2020. Maaleht. Viitattu 15.4.2021. (viroksi)
- ↑ Sigrid Osa: Tagalahe kalakasvandusele samm lähemal (Askel lähemmäs Tagalahden kalakasvatusta) 30.6.2017. Saare maakonna päeväleht Meie Maa. Viitattu 15.4.2021. (viroksi)[vanhentunut linkki]