Tänään kotona

suomalainen televisiosarja

Tänään kotona oli Mainostelevision syksystä 1965 vuoteen 1984 jatkunut makasiiniohjelma, joka keskittyi kodinhoidon ja perhe-elämän aiheisiin, kohderyhmänä naiset.[1]

Tänään kotona
Kyllikki Stenros ohjelman lavasteissa 1960-luvun loppupuolella.
Kyllikki Stenros ohjelman lavasteissa 1960-luvun loppupuolella.
Tyyli makasiiniohjelma
Kestoaika 30 min
Kehittäjä(t) Kyllikki Stenros, Pirkko Aro
Alkuperämaa Suomi
Alkuperäiskieli suomi
Verkko TV1
Esitetty 1.9.1965 – 1984
Tuotanto
Tuotantoyhtiö(t) Oy Mainos-TV-Reklam Ab

TekijöitäMuokkaa

Ohjelma henkilöityi vahvasti Kyllikki Stenrosiin, joka uutena Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n perhetoimituksen päällikkönä suunnitteli sen vuonna 1965 yhdessä Pirkko Aron kanssa ja juonsi satakunta ensimmäistä lähetystä, kunnes siirtyi taustalle. Sekä Stenros että Aro saivat ohjelmasta ponnahduslaudan myös poliittisille urilleen, ja ohjelmasarjan viimeisinä vuosina 1980-luvun taitteessa Kyllikki Stenros avioitui keskustapoliitikko Johannes Virolaisen kanssa, joka oli kuulunut Mainos-TV:n vastustajiin mutta päätyi samoihin aikoihin kannattamaan uutisten myöntämistä MTV:lle. Tänään kotona -ohjelma lopetettiin vuonna 1984, jolloin Kyllikki Virolainen jäi eläkkeelle MTV:stä.[1][2]

Muita Tänään kotona -ohjelman eri vuosien ruutukasvoja ja tekijöitä olivat Brita Ahlström, Petri Astikainen, Pirkko Jäppinen, Ritva Kivelä, Varpu Kuusela, Leena Lahdelma, Leena Linnus, Jorma Molarius, Pirjo Muurinen, Kati Nappa, Pirkko Nevaste ja Nea Pitkänen. Heistä jotkut esiintyivät ohjelmassa paljon Kyllikki Stenrosia enemmän.[3]

Historiaa ja sisältöäMuokkaa

Puolen tunnin ohjelmaa lähetettiin keskiviikkoisin ensin joka toinen viikko, syksystä 1973 lähtien viikoittain ja syksystä 1977 taas joka toinen viikko[4]. Ohjelmasarjan ensimmäinen jakso lähetettiin keskiviikkona 1. syyskuuta 1965, ja sen aiheina olivat naiset säästäjinä, perheenemäntä ja ostokset, syksyn hiukset ja koulusuunnittelun nykyvaihe.[5] Saman vuoden marraskuussa Kyllikki Stenros luonnehti syyskauden uutta ohjelmaa Helsingin Sanomissa näin: ”Nykyaika asettaa suuria vaatimuksia perheenemännälle, varsinkin jos hän käy ansiotyössä. Hän huolehti käytännön kodinhoidosta, mutta hän myös luo sen hengen, mikä kotona vallitsee. Tänään kotona -ohjelmassa me tarkastelemme juuri niitä asioita, jotka kuuluvat kyllä kaikille perheenjäsenille, mutta jotka ovat kuitenkin lähimpänä naisten intressipiiriä. Puhtaasti naisten ohjelmaa ei Tänään kotona kuitenkaan ole, tarkastelemme myös ’miehekkäämpiä’ otsikoita, kuten esimerkiksi vapaa-ajan askartelua ja vaikkapa puutarhanhoitoa.”[6]

1970-luvulla Tänään kotona muuttui ajan hengen mukaisesti yhteiskunnallisemmaksi, ja mukaan tulivat muun muassa naisten tasa-arvokysymykset, kuluttajavalistus, ruoan terveellisyys, lastenkasvatus, päivähoito ja peruskoulu-uudistuksen seuraaminen. Ohjelmassa käsiteltiin myös kulttuuriaiheita ja vaatemuotia käytännöllisestä näkökulmasta. Ohjelma keräsi jopa miljoona katsojaa viikoittain, mikä merkitsi MTV:lle hyviä mainostuloja ja ohjelman tekijöille runsaita tuotantobudjetteja. Ohjelman teko vaatikin tuolloisilla välineillä ja toimintatavoilla resursseja: esimerkiksi muutaman minuutin haastatteluinserttiä varten saatettiin Helsingistä Rovaniemelle lennättää jopa seitsemän hengen filmituotantoryhmä, joka työaikasäännösten takia joutui yöpymään hotellissa.[7]

Koska kuvanauhat oli tapana käyttää uudelleen, ohjelmasta on säilynyt lähinnä joitakin Kyllikki Stenrosin juontamia alkuvuosien jaksoja sekä inserteissä ja kuvituksena eri aikoina käytettyä filmimateriaalia.[8][9]

KritiikkiäMuokkaa

Perinteisiä perhearvoja ja sukupuolirooleja edustanut Tänään kotona oli monien muiden Mainos-TV:n ohjelmien tavoin edistyksellisinä itseään pitävien piirien hampaissa. Seppo Vallgren kysyi sosialidemokraattisessa Pohjois-Karjala-lehdessä vuonna 1968 ”Onko Mainos-TV:n porvarillinen hegemonia tiedostettua?” ja piti Tänään kotona -ohjelman kohderyhmänä yläluokan kotirouvia, joilla ”on tai jotka pystyvät hankkimaan itselleen täydellisesti sähköistetyn tai automatisoidun talous- ja keittiökaluston”.[10] Katso-lehden Anna-Liisa Wiik piti 1974 ohjelman tavoitetta tärkeänä, mutta toteutustapaa huonona: ”Tänään kotona on tarpeellinen ohjelma. Makasiinityyppiset ovat televisioon ihan omiaan ja virikkeiden antaminen tärkeätä juuri perheenemännille, jotka hyvin vähän pääsevät kotinsa ulkopuolelle liikkumaan. Tärkeää tehtäväänsä se ei kuitenkaan toteuta. Se ei avarra katsojien näkökulmaa, se vain pyyhkii pintaa ja silittelee.”[11]

Rankimmin ja sinnikkäimmin tätäkin MTV:n ohjelmaa moitti Helsingin Sanomien Jukka Kajava, joka esimerkiksi joulukuussa 1974 kirjoitti: ”Voi kauhistus, miten omituiselta maailma näyttää Tänään kotona -ohjelman kautta. Viime lähetyksen perusteella suomalainen nainen kiinnostuu pikkukinkun paistamisesta, froteekankaan leikkomisesta, pienten kukkien ompelemisesta ja ristipistoista yleensä. Välillä hän käy kaupassa ostamassa sukkahousut [--] Mikäli Tänään kotona -ohjelma peilaa ohjelman tekijöitten ihmis- ja naiskäsitystä, voimme huokaista helpotuksesta ja toivoa pikaista loppua ohjelman typerälle ajanhaaskuulle.”[12]

Ohjelman tekijä Pirkko Jäppinen kommentoi ohjelmaa ja sen saamaa arvostelua Katso-lehdessä tammikuussa 1975: ”Sitä on haukuttu milloin sillisalaatiksi, pintaliitelyksi, lässytykseksi ja vaikka miksi, mutta kyllä me itse uskomme ohjelmaamme. Se pyrkii antamaan vihjeitä ja virikkeitä, ja saaduista kirjeistä ja puhelinsoitoista päätellen niin on tapahtunutkin.”[13]

2010-luvulla Helsingin Sanomat kutsui ohjelmasarjaa sen ajan mediaterminologialla ”kotimaisten lifestyle-sarjojen pioneeriksi”.[1]

Nimen saamia muita merkityksiäMuokkaa

Ohjelman nimestä Tänään kotona syntyi vuosikymmenten mittaan perhearkea, ”kotoilua” tai seuraelämän kaipuuta kuvaava sanonta, joka esiintyy muun muassa Markku Innon runokokoelman (1978) ja Regina Raskin romaanin (2003) nimenä. Vuoden 1982 rockyhtyeiden suomenmestaruuskilpailun finaalissa esiintyi Tänään Kotona -niminen yhtye Loimaalta,[14] joka sittemmin levytti pari singleä[15]. ”Tänään kotona” -nimisiä kappaleita ovat levyttäneet Inga Sulin 1976, Ypö-Viis 1980, Lama 1982, Maarit Hurmerinta 1983, Pipo 1983, Keba 1987, Kelpo Pojat 1990, YUP 1994, Happy Times 2002 ja Putous-sketsihahmo Jani-Petteri 2012.[16]

LähteetMuokkaa

  • Koskenkylä, Pirkko: Tänään kotona, huomenna maailmalla. Airut, 2017. ISBN 9789526770369.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Jaatinen, Satu: Kotimaisten lifestyle-sarjojen pioneeri. Helsingin Sanomat, 15.8.2015. Artikkelin verkkoversio (maksullinen) Viitattu 28.1.2022.
  2. Lindberg, Marjut: Eläkkeelle omia tv-ohjelmia ja puhujamuseota tekemään. (Kyllikki Virolaisen 60-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat, 6.2.1984, s. 14. Näköislehti (maksullinen).
  3. Koskenkylä 2017, s. 109, 141–142.
  4. Koskenkylä 2017, s. 112, 141.
  5. Uusien ohjelmien viikko. (MTV:n mainos) Helsingin Sanomat, 29.8.1965, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
  6. Perheohjelmat – vihjeitä ja virikkeitä kotien hyväksi. Helsingin Sanomat, 24.11.1965, s. 37. Näköislehti (maksullinen).
  7. Koskenkylä 2017, s. 112–126.
  8. Koskenkylä 2017, s. 140.
  9. Tänään kotona Yle Vintti, Muistikuvaputki. 18.01.2008. Viitattu 29.1.2022.
  10. Kortti, Jukka: ”Peyton Placesta Big Brotheriin. Kaupallinen televisio yhteisissä muistoissa”, Television viisi vuosikymmentä, s. 562. Toim. Juhani Wiio. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007.
  11. Koskenkylä 2017, s. 115.
  12. Kajava, Jukka: Kiiloja kaikille. Helsingin Sanomat, 13.12.1974, s. 55. Näköislehti (maksullinen).
  13. Koskenkylä 2017, s. 9–11, alun perin jutussa ”Vuoden haukutuimmat”, Katso 4/1975 s. 6-.
  14. Bändikisojen finaali lähestyy. Helsingin Sanomat, 6.11.1982, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
  15. Tänään Kotona..., discogs.com. Viitattu 30.1.2022.
  16. Finna, Fenno ja Fono. Haettu 29.1.2022.