Sisarusten välisen syntymäjärjestyksen vaikutus
Sisarusten välisellä syntymäjärjestyksellä on vaikutuksia. Perheen vanhin lapsi on esikoinen, nuorin kuopus.
Länsimaissa 18 % lapsista on vanhempiensa ainoita lapsia.
Syntymäjärjestyksen vaikutuksia muokkaa
Gentin yliopiston tutkimuksessa havaittiin mielenkiintoinen ero siinä, mikä motivoi perheen ensimmäisiä, toisia tai sitä seuraavia lapsia saavuttamaan tavoitteitaan. Esikoiset käyttivät enemmän vertailukohtana itseään ja halusivat parantaa omaa suoritustaan (”teen paremmin kuin viimeksi”), kun taas perheen toisia lapsia motivoi hyvä suoritus verrattuna muihin (”teen paremmin kuin muut”). Kyse voi olla lapsuuden eroista: toista lasta on ollut luontevaa verrata ensimmäiseen, kun taas esikoiselle ei ole aluksi ollut ulkoista vertailukohtaa. Esikoisten saama jakamaton huomio ja parempi menestys elämässä pätevät myös ainoisiin lapsiin.[1]
Tutkimusten mukaan esikoiset ovat myös tunnollisempia ja vastuullisempia kuin myöhemmin syntyneet. Vastuunkantaminen vaikuttaa helposti esikoisten ammatinvalintaan. Heitä päätyy tyypillisesti esim. opettajiksi ja hoiva-alalle. Esikoisilla on myös taipumus hakeutua esimiestyöhön.[1]
Suurperheissä syntymäjärjestyksen on havaittu liittyvän jopa älykkyyteen. Kun perheessä on 10 lasta, niin pienimmille riittää paljon vähemmän huomiota. Esim. Etelä-Amerikasta on tutkimustietoa, että suurperheissä lasten älykkyystaso on sitä matalampi mitä myöhempänä lapsi on syntymäjärjestyksessä.[1]
Tanskan hallinnolliseen dataan perustuvan tutkimuksen mukaan nuoremmat sisarukset joutuvat 2-3 kertaa useammin sairaalaan hengitystieoireiden vuoksi kuin vanhemmat sisarukset. Alle kouluikäiset lapset sairastuvat usein ja tartuttavat muita perheenjäseniä. Tällä on vaikutusta pikkulapsisisarusten kehittyvään immuunijärjestelmään ja aivoihin. Tutkimuksen perusteella sairastumiset aiheuttavat pysyviä eroja nuorempien sisarusten ansioissa, koulutusvuosissa ja mielenterveydessä.[2]
Atopia muokkaa
Suomalaistutkimuksen mukaan atopia on sitä harvinaisempaa, mitä enemmän lapsella on sisaruksia. Tämä pääteltiin siitä, että 0-15-vuotiaille ostettiin sitä vähemmän antihistamiineja, ekseemalääkkeitä, astmalääkkeitä ja adrenaliiniä, mitä enemmän sisaruksia heillä oli. Esikoisia auttoi, jos seuraavat lapset olivat lähempänä heidän ikäänsä. Sisarusten olemassaolo varhaislapsuudessä näyttäisi siis suojaavan atooppisilta sairauksilta ja tukisi hygieniahypoteesia.[3]
Kiisteltyjä syntymäjärjestyksen vaikutuksia muokkaa
Populaaripsykologiassa väitetään, että ensimmäinen lapsi on tunnollinen konservatiivi, kuopus on sosiaalisesti taitava liberaali jne., mutta eräiden katsausten mukaan nämä tulokset on pääsääntöisesti saatu huonosti kontrolloiduissa tutkimuksissa ja keskimääräiset luonne-erot johtuvatkin esimerkiksi perhekokoeroista – ensimmäinen lapsihan on useammin pienestä perheestä kuin seitsemäs lapsi.
Populaaripsykologiassa väitetään esimerkiksi, että ainoat lapset ovat jonkin verran esikoisten kaltaisia ja esikoiset ovat verbaalisesti lahjakkaita, määrätietoisia, tunnollisia, kurinalaisia, dominoivia, neuroottisia, uskonnollisia, konservatiivisia, vanhempiin orientoituneita ja sisaruksiinsa eniten yhteyttä pitäviä, ekstrovertteja, itsevarmoja, luotettavia ja joustamattomia. Keskimmäiset olisivat kapinallisia, impulsiivisia ja huonompia koulussa. Kuopukset olisivat luovia, sosiaalisia, lämpimiä ja rauhaa rakastavia, vitsailijoita ja auktoriteettien kyseenalaistajia. Lapsi, jonka kaikki vanhemmat sisarukset ovat yli 5 vuotta vanhempia, muistuttaisi esikoista. Eräissä tutkimuksissa on saatu tämänsuuntaisia tuloksia. [4]
Professori Pertti Tötön mukaan Yhdysvalloissa ammatit ja koulutus vaihtelevat sisarusten välillä enemmän kuin perheestä toiseen. [5]
Arvostelua muokkaa
Professori Dalton Conleyn mukaan syntymäjärjestyksen vaikutuksesta persoonallisuuteen ei ole näyttöä, mutta tuloihin ja moneen muuhun syntymäpainolla ja ensiksi syntymisellä on ennustavuutta, myös identtisillä kaksosilla [viiteartikkelista ei selviä, onko kaksosilla ensiksi syntymisellä syntymäpainosta riippumatonta vaikutusta]. [5]
Judith Rich Harris on arvellut, että populaaripsykologian mainitsemat roolit ehkä tulevat esiin vain lapsuudenperheen ollessa koolla.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Syntymäjärjestys vaikuttaa työpaikalla (Arkistoitu – Internet Archive), Työpiste-verkkolehti 9.4.2013.
- ↑ N. Meltem Daysal, Hui Ding, Maya Rossin-Slater ja Hannes Schwandt: Germs in the Family: The Short- and Long-Term Consequences of Intra-Household Disease Spread 15.11.2023. Stanfordin yliopisto.
- ↑ Juha Luukkonen, Heta Moustgaard, Pekka Martikainen ja Hanna Remes: Does having siblings really protect against childhood atopic diseases? A total population and within-family analysis. Pediatric Epidemiology, 6.2.2024. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Määrääkö syntymäjärjestys luonteen?, City 8/2010
- ↑ a b Kannattaa olla esikoinen tai kuopus, Pertti Töttö, Tiede 8/2005