Synoptiikka analysoi vallitsevaa säätilaa laajalla alueella, tavoitteena määrittää säätilan tuleva kehitys. Nimensä se saa synoptisista eli samanaikaisista synop-säähavainnoista, joiden välimatka ajassa (3 tai 6 tuntia) ja matkassa (50–100 km, harvoin asutuilla alueilla isompi) määrittää synoptisen kokoluokan sääilmiöt. Niihin kuuluvat matalapaineet rintamineen ja korkeapaineen selänteet, mutta eivät merituuli-ilmiö, paikalliset sumut tai yksittäiset kuuropilvet, eivätkä toisaalta kokonaisia mantereita ja vuodenaikoja käsittävät ilmiöt kuten monsuuni.

Synoptista kokoluokkaa pienemmät ilmiöt kuuluvat mesometeorologian tai mikrometeorologian pariin.