Avaa päävalikko

Sveitsinsaksa (Schwyzertütsch tms.) viittaa Sveitsissä puhuttaviin saksan kielen yleiskielestä (Umgangssprache, Hochdeutsch) poikkeaviin alemannimurteisiin. Vuonna 2015 maan yli 15-vuotiaasta väestöstä hieman yli 4 miljoonaa eli 60 % käytti sveitsinsaksaa ensimmäisenä kielenä kotonaan.

Sveitsinsaksa
Oma nimi Schwyzertütsch, Schwyzerdütsch, Schwiizertüütsch murteesta riippuen
Tiedot
Alue Sveitsin lippu Sveitsi
Puhujia yli 4 miljoonaa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä germaaniset kielet
länsigermaaniset kielet
yläsaksa
alemannimurteet
Kielikoodit
ISO 639-2 gsw
ISO 639-3 gsw

Levinneisyys ja puhujatMuokkaa

 
Sveitsin kielikartta. Saksankielinen alue keltaisella.

Saksan kieli on yksi Sveitsin neljästä kansallisesta ja kolmesta virallisesta kielestä. Sveitsinsaksa on nimitys saksan Sveitsissä puhutulle kielimuodolle. Kirjoitettuun yleiskieleen viitataan sanalla Umgangssprache.[1]

Vuonna 2015 Sveitsissä vakituisesti asuvista yli 15-vuotiaista 60 % (eli hieman yli 4 milj.) ilmoitti puhuvansa tavallisimmin kotonaan sveitsinsaksaa. 66 % käytti sitä pääasiallisena kielenään työ- tai opiskelupaikallaan.[2]

Toisin kuin esimerkiksi joissain tapauksissa Suomessa, murteen puhumisen ei katsota liittyvän esimerkiksi henkilön koulutustasoon ja murretta käytetään yleisesti esimerkiksi radiossa ja televisiossa. Yleiskielellä tehdyt ohjelmat saattavat olla jopa murteellisia harvinaisempia. Sveitsinsaksalla julkaistaan myös kirjallisuutta ja sen katsotaan olevan tärkeä kielimuoto sveitsiläisen identiteetin kannalta. Joissain yhteyksissä on tosin myös esitetty, että sveitsinsaksan käyttö yleiskielen kustannuksella saattaa eristää Sveitsiä muusta saksankielisestä maailmasta.[1]

PiirteetMuokkaa

Sveitsinsaksa kuuluu alemannimurteisiin ja se voidaan jakaa edelleen omiin alueellisiin murteisiinsa. Joitakin merkittävimpiä sveitsinsaksan murteita ovat Zürichin, Bernin ja Baselin murteet. Kokonaisuutena sveitsinsaksassa on merkittäviä eroja saksan yleiskieleen nähden, mutta kahden kielimuodon puhujat voivat yleensä kuitenkin ymmärtää toisiaan. Ymmärtämyksen aste voi tosin vaihdella murteen mukaan.[1]

Sveitsinsaksan sanastolle ovat tyypillisiä li-päätteiset diminutiivit, kuten esimerkiksi Päckli (rasia) ja Stückli (pala). Sveitsinsaksassa on myös lainasanoja Sveitsin kahdesta muusta virallisesta kielestä ranskasta ja italiasta. Lainasanoja ovat esimerkiksi Glace (jäätelö), Velo (polkupyörä) ja Bébé (vauva).[1]

Ääntämyksessä sveitsinsaksa on säilyttänyt joitakin saksan yleiskielestä hävinneitä vanhoja vaikutteita. Sveitsinsaksa on säilyttänyt esimerkiksi keskiyläsaksan pitkät vokaalit, kun taas uusyläsaksan pitkät vokaalit ovat säilyneet diftongeina. Toinen sveitsinsaksan ääntämystä erottava tekijä on sananalkuinen k velaarisena hankausäänteenä, ja soinnillisten äänteiden b, d, g ja s ääntyminen soinnittomana.[1]

Sveitsinsaksalla on myös omia piirteitään kieliopin kannalta. Toisin kuin saksan yleiskielessä, sveitsinsaksassa ei ole eroa datiivilla ja akkusatiivilla. Genetiivi ilmaistaan eri tavalla. Sanaa wo voidaan käyttää korvaamaan relatiivipronomini.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Heikki J. Hakkarainen, Hannele Kohvakka, Aino Kärnä ja Outi Päivänsalo: Saksan kielestä ja kulttuurista, s. 16-17. Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-111-1.
  2. Switzerland's population 2016 (pdf) (s. 32-33) Federal Statistical Office. Viitattu 7.7.2018. (englanniksi)