Susanne Ringell

suomenruotsalainen kirjailija ja runoilija

Susanne Gun Emilia Ringell (28. helmikuuta 1955 Helsinki) on suomalainen kirjailija ja näyttelijä. Hän valmistui Teatterikorkeakoulusta näyttelijäksi vuonna 1981 ja on työskennellyt pääosin freelance-näyttelijänä ja kirjailijana. Hänen ainoa vakituinen työsuhteensa on ollut Svenska Teaternissa vuosina 1981–1983.[1][2]

Susanne Ringell
Henkilötiedot
Syntynyt28. helmikuuta 1955 (ikä 69)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija, näyttelijä
Kirjailija
Tuotannon kieliruotsi
Palkinnot

Hugo Bergroth -palkinto (2008)

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Susanne Ringellin puoliso oli näyttelijä-kirjailija Anders Larsson (1952–2021).

Ringellille myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2019.[3]

Teoksia muokkaa

  • Det förlovade barnet (novelleja, 1993)
  • Vestalen: Ett radioporträtt med störningar (1994)
  • Gall eller Våra osynliga väntrum: En berättelse i sviter (1994)
  • Vara sten (1996)
  • Åtta kroppar (1998)
  • Av blygsel blev Adele fet: Alfabetiska nedslag (novelleja, 2000)
  • Katt begraven (romaani, 2003)
  • En god Havanna: Besläktat (novelleja, 2006)
  • Ryggens nymåne: Prosalyrisk svit (2009)
  • Simma näck: En pjäs (2009)
  • Vattnen (novelleja, 2010)
  • På utvägen var jag en annan (2012)
  • Guiden (2014)
  • Tärnornas station (2014)
  • God morgon (2017)
  • Frimärken (2019)

Palkintoja ja tunnustuksia muokkaa

  • 1994 – Granberg-Sumeliuska -palkinto teoksesta Det förlovade barnet
  • 1995 – Prix Italia -pääpalkinto kuunnelmasta Vestalen
  • 1998 – Svenska Litteratursällskapet i Finland -seuran palkinto novellikokoelmasta Åtta kroppar
  • 2004 – Prix Europa Radio France kuunnelmasta Och om bettlare och vägmän
  • 2004 – Svenska Litteratursällskapet -seuran palkinto romaanista Katt begraven
  • 2008 – Hugo Bergroth -palkinto
  • 2010 – Svenska Ylen kirjallisuuspalkinto teoksesta Vattnen
  • 2010 – Svenska Litteratursällskapet i Finland -seuran Bergbomin palkinto
  • 2015 – Svenska Litteratursällskapet i Finland -seuran palkinto

Lähteet muokkaa

  1. a b Ringell, Susanne hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  2. a b Runeberg-ehdokas Susanne Ringell: Onnettomuus ei tee taiteesta syvempää. Helsingin Uutiset, kulttuuri, 1.2.2015.
  3. Taiteilijaeläkkeitä jaettiin eniten visuaalisille aloille 15.3.2019. Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 22.1.2020.
  4. Ringell, Susanne Kirjasampo.fi