Surma

Sinappi
Tämä artikkeli käsittelee juridista termiä. Sanan muita merkityksiä löytyy täsmennyssivulta.

Surma (ruots. dråp under förmildrande omständigheter) on Suomen rikoslaissa rangaistavaksi säädetty henkirikos, jonka rangaistusasteikko on lievempi kuin tapossa mutta ankarampi kuin kuolemantuottamuksessa.[1] Äidin vastasyntyneeseen lapseensa kohdistuvassa surmassa on usein kyse lapsensurmasta.[2]

Suomen rikoslain 21 luvun 3 §:n mukaan:[1]

Jos tappo, huomioon ottaen rikoksen poikkeukselliset olosuhteet, rikoksentekijän vaikuttimet tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty, rikoksentekijä on tuomittava surmasta vankeuteen vähintään neljäksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.

Kuolemantapausta saatetaan toisinaan tutkia surmana, jos kuolemaan johtaneet tapahtumat ovat epäselviä.lähde? Tuomiot surmasta ovat kuitenkin hyvin harvinaisia.[3]

Lieventävänä tekijänä voidaan pitää esimerkiksi sitä että jatkuvan perheväkivallan kohteena oleva kokee että ainoa tapa päästä pois tilanteesta on perheenjäsenensä surmaaminen. Toinen esimerkki lieventävästä tekijästä on hätävarjelun liioittelusta aiheutunut kuolema. Myös eutanasia voidaan tuomita surmana. [4]

LähteetMuokkaa

  1. a b Rikoslaki (19.12.1889/39), 21 luku - Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, 3 § Surma Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 13.9.2014
  2. Rikoslaki (19.12.1889/39), 21 luku - Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, 4 § Lapsensurma Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 13.9.2014
  3. Elonheimo, Petri: Mies antoi vakavasti sairaalle avovaimolleen tappavat lääkkeet – oikeus luki erittäin harvinaisen surma-tuomion iltalehti.fi. 4.1.2021. Viitattu 5.1.2021.
  4. Rikoslaki ja surma - Minilex Minilex.fi. Viitattu 21.4.2021.