Suomen passi
Suomen passi on matkustusasiakirja, jonka voi saada Suomen kansalainen. Koska lapsia ei enää merkitä huoltajan passiin, heillä on oltava oma passi.[1] Nykyinen, niin sanottu biopassi on voimassa viisi vuotta. Ennen passi oli voimassa kymmenen vuotta.[2]
Suomen passilla voi matkustaa ilman viisumia lähes 190 maahan. Vain muutamalla muun maan passilla voi matkustaa useampaan maahan ilman viisumia. Passportindex-sivuston mukaan vuonna 2020 Suomen passilla pääsi 172 maahan.[3] Henley Passport Index -sivuston mukaan Suomen passilla pääsee 188 maahan.[4]
Vuonna 2015 Suomessa myönnettiin 774 544 passia. Sivumäärällä mitattuna suomalainen passi on keskipaksu erityisesti Venäjälle suuntautuvien matkojen takia.[5]
Passin hakeminen muokkaa
Suomessa passia haetaan poliisilta ja ulkomailla Suomen edustustosta. Anottaessa passia passinhaltijan kaikki henkilö- ja biometriset tiedot jäävät passirekisteriin, josta muodostuu poliisille ajan mittaan muun muassa lähes koko väestöä koskeva sormenjälkirekisteri.[6]
Tavallisen passin saa noin viikossa ja pikapassin muutamassa päivässä. Expresspassin voi saada samana päivänä. Expresspassia voi hakea miltä poliisiasemalta tahansa, mutta sen voi noutaa vain Kampin terminaalista, Helsinki-Vantaan lentoaseman kakkosterminaalin R-kioskilta sekä Verkkokauppa.comin Jätkäsaaren myymälästä; kaikki pääkaupunkiseudulla.[7] Tavallinen passi lähetetään lähimpään Matkahuollon tai sen alihankkijan toimipisteeseen, muut passit pitää hakea poliisilaitokselta.[7]
Alle 18-vuotias tarvitsee passin hakemiseen kaikkien huoltajien suostumuksen. Lapsia ei voi enää merkitä huoltajien passiin, joten pienikin lapsi tarvitsee matkalle oman passin.
Jos matkalle joutuu lähtemään yllättäen eikä ole aikaa odottaa tavallista passia, hakijalle voidaan myöntää väliaikainen passi, joka on voimassa matkan ajan, kuitenkin enintään yhden vuoden. Väliaikainen passi ei kelpaa Yhdysvaltoihin ilman erillistä viisumia. Väliaikaisen passin saaneen yhä voimassa oleva varsinainen passi mitätöityy. Väliaikainen passi on ollut vuodesta 2012 alkaen vaaleanpunainen.[8]
Passin hakeminen verkossa muokkaa
Tavallisen passin ja merimiespassin hakemuksen on voinut 1. joulukuuta 2014 alkaen panna vireille poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Palveluun kirjautuminen vaatii vahvaa sähköistä tunnistusta: pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai henkilökortin kansalaisvarmennetta.[9]
Arviolta ainakin puolet passeista voidaan hakea kevennetyllä hakumenettelyllä, mikä vähentää asiakaskäyntejä poliisiasemilla merkittävästi.[10].
Passin turvaominaisuudet muokkaa
Sirulliset, niin sanotut biometriset passit eli biopassit otettiin Suomessa käyttöön 22. elokuuta 2006. Ennen sitä myönnetyt passit olivat siruttomia ja voimassa yleensä kymmenen vuotta. Passinhaltijan henkilötiedot, valokuva, voimassaolo ja myöntäjätiedot tallennetaan näkyvinä passin tietosivulle laserkaiverrusmenetelmällä. Samat tiedot ja passinhaltijan sormenjäljet tallennetaan myös passissa olevalle sirulle. Passin kansi on edelleen punainen, mutta kannen teksti on nyt isoilla ja pienillä kirjaimilla tikkukirjainten sijasta.
Passikirjan turvaominaisuuksia ja ulkonäköä päivitettiin 21. elokuuta 2012. Sirun tietosisältö pysyi uudistuksessa samana. EU-maita koskevien vaatimusten mukaisesti Suomessakin otettiin uusi siru käyttöön vuoden 2014 lopusta lähtien myönnetyissä uusissa passeissa, mutta passin ulkonäkö pysyi ennallaan. Uusi siru on yhteensopiva vanhojen sirujen kanssa mutta mahdollistaa samalla uusien, entistä turvallisempien algoritmien käytön.
Passintarkastaja pystyy tarkastamaan valokuvan painetusta kuvasta, sirulle talletetusta kuvasta ja katsomalla passin esittäjää. Varmuus siitä, että kaikissa kolmessa kohdassa on sama henkilö, saadaan käyttämällä kasvontunnistusohjelmaa. Tällöin henkilöstä otetaan rajanylityspisteessä vielä valokuva, jota verrataan passin sirulla olevaan valokuvaan.
Kuvia Suomen passeista muokkaa
-
21.8.2012–31.12.2016 myönnetty biometrinen passi. -
21.8.2012–31.12.2016 myönnetyn passin paperisivu läpivalaistuna. Joka toisella sivulla esiintyvä hirvi näyttää juoksevan, kun passikirjaa lehteilee nopeasti. Tämä turvaominaisuus herätti huomiota myös kansainvälisessä mediassa. -
Biometrinen passi, jota myönnettiin 21.8.2006–20.8.2012. -
Vuosina 1997–2006 myönnetty punakantinen EU-passi. Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 ja vuodesta 1997 eteenpäin passit ovat olleet punakantisia. -
Ennen vuoden 1997 alkua myönnetty Suomen passi. Passi on mitätöity leikkaamalla sen tietolehdestä kulma. -
Suomen vanhojen passien kokoelma.
-
Suomen passi 1997-2006. -
Suomen passi 2006-2012. -
Suomen passi 2012-2016. -
Suomen passi 2017-2023. Passissa on siniset lehdet ja kuvituksena edellisen passityypin eläinten asemesta maisemia. -
Suomen passi 2023. Passissa on uusi minimalistisempi kansi.
Lähteet muokkaa
- ↑ Poliisi.fi: Passi
- ↑ Onko sinulla vielä 10 vuoden passi? Hanki pian uusi Ilta-Sanomat. 2.3.2016. Viitattu 30.1.2020.
- ↑ Global Passport Power Rank 2020 Passport Index. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Passport Index Henley & Partners. Viitattu 30.1.2020.
- ↑ Miettunen, Sari: Sata vuotta matkustajan kiusana. Aamulehti, 9.2.2016, s. B6-7.
- ↑ Paavo Teittinen: Hallitus selvittää passikuvien ja sormenjälkien avaamista poliisille - Tietosuojavalteetuttu huolissaan hs.fi. 25.2.2019. Viitattu 25.2.2019.
- ↑ a b Kuinka ja mistä noudan valmiin passin? Poliisi.fi
- ↑ Väliaikainen passi on vastedes pinkki Yle Uutiset.
- ↑ Lisätietoa passin hakemisesta Poliisi.fi.
- ↑ Sisäministeriön tiedote intermin.fi. Arkistoitu 7.7.2016. Viitattu 26.1.2015.
Kirjallisuutta muokkaa
- Haara, Paula: Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa. Suomen valokuvataiteen museon julkaisuja, 51. Helsinki: Suomen valokuvataiteen museo, 2020. ISSN 1239-6141. ISBN 978-951-9086-97-2.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen passi Wikimedia Commonsissa
- Pass hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)