Suomen Työrintama
Suomen Työrintama oli vuosina 1936–1939 toiminut kansallissosialistinen puolue, jota johti Yrjö Raikas. Järjestön äänenkannattaja oli Työrintama.[1]
Suomen Työrintama perustettiin elokuussa 1936 ja rekisteröitiin tammikuussa 1937. Perustajat Yrjö Raikas, Sven B. Oksanen ja Björn Smeds olivat aiemmin olleet aktiivisia Suomen Kansan Järjestössä. Raikas toimi keväästä 1936 alkaen SKJ:n puheenjohtajana, mutta hän ei pystynyt pitämään järjestöä kasassa ja sen toiminta kuihtui. Uuden organisaation nimeksi aiottiin ensin antaa Suomen Kansallissosialistinen Työrintama, mutta rekisteröinti ei onnistunut ja nimi lyhentyi Suomen Työrintamaksi. Tutkija Henrik Ekberg on pitänyt Työrintamaa SKJ:n legitiimeimpänä perillisenä.[1]
Sääntöjensä mukaan järjestö työskenteli nostaakseen työn arvostusta sekä parantaakseen valtion taloudellista ja sosiaalista tilannetta. Toimenpiteillä Työrintama halusi rakentaa pohjaa uudelle eheämmälle kansalaisyhteiskunnalle. Työrintaman toimisto sijaitsi aluksi Temppelikadulla ja keväästä 1937 alkaen Mechelininkadulla, Raikkaan ja Oksasen asunnossa. Työrintaman varapuheenjohtaja oli Sven R. Hiili ja sihteeri Oksanen.[1]
Suomen Työrintama hajosi ja lopetti toimintansa vuonna 1939. Oksanen lähti omille teilleen keväällä ja perusti Suomalais-Kansallisen Työn Puolueen, joka julkaisi lehteä Kansallinen Työ. Raikas siirtyi vuonna 1940 Kansallissosialistien Järjestöön.[1]
Työrintama-lehti muokkaa
Järjestön äänenkannattaja oli Työrintama, jonka ensimmäinen numero ilmestyi 5. lokakuuta 1936. Vuoden 1937 alusta lehti alkoi ilmestyä kahdesti kuukaudessa. Työrintaman vastaava toimittaja oli (aiemmin SKJ:n lehtiin kirjoittanut) Sven B. Oksanen. Lehden artikkeleissa korostuivat työhön liittyvät asiat. Toinen huomiota herättävä piirre oli lehden jyrkkä juutalaisvastaisuus. Työrintama hyökkäsi esimerkiksi Y. W. Jalanderin (myös juutalaisvastaista) Siniristi-järjestöä vastaan, koska Jalander hyväksyi kannattajiensa joukkoon henkilön (Bertil von Alfthan), jolla oli juutalaisia sukujuuria. Jalander piti Työrintaman antisemitismiä luonteeltaan primitiivisenä. Työrintama julkaisi muun muassa (Suomessa asuneelta) natsijohtaja Wilhelm Jahrelta saamiaan kirjoituksia.[1]
Lehden linja jyrkentyi entisestään, kun Suomeen alkoi saapua pakolaisia Keski-Euroopasta. Joulukuussa 1938 Työrintama otti esiin ulkoministeri Eljas Erkon juutalaiset sukujuuret. Helmikuussa 1939 Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi lehden 40 päiväsakkoon hallituksen solvaamisesta. Helmikuun loppupuolella Työrintamassa julkaistiin ”juutalaiskysymyksen ratkaisu” -tekstillä varustettu pilakuva, jossa juutalaiset kaivoivat omia hautojaan. Työrintaman viimeinen numero ilmestyi 13. toukokuuta 1939.[1]