Sulfataasit ovat hydrolaaseihin kuuluvia entsyymejä. Ne katalysoivat sulfaattiesterien, sulfonaattiesterien ja sulfamaattien hydrolyysiä alkoholeiksi tai amiineiksi ja sulfaatti-ioneiksi. Ryhmän entsyymien EC-numero on muotoa EC 3.1.6.x. Sulfataaseja esiintyy niin esi- kuin aitotumaisissakin eliöissä ja ne säätelevät useiden biologisesti tärkeiden prosessien toimintaa.[1][2][3]

Sulfataasien substraattikirjo on laaja ja substraatteja ovat niin aromaattiset kuin alifaattisetkin sulfaatit, sulfonaatit tai sulfamaatit. Tärkeän ryhmän muodostavat hiilihydraattisulfaatteja esimerkiksi glykosaminoglykaaneja hydrolysoivat entsyymit. Eri substraatteja katalysoivien ja eri eliöluokissa esiintyvien entsyymien rakenteessa ja toiminnassa on huomattavia yhtenäisyyksiä. Niitä on jopa niin paljon, että kaikkien sulfataasien alkuperän katsotaan olevan yhteinen. Tärkeä yhteneväisyys on muun muassa aktiivisen kohden formyyliglysiiniaminohappo, joka osallistuu hydrolyysimekanismiin. Tämä formyyliglysiiniaminohappo muodostuu sulfataaseihin translaation jälkeen kysteiiniaminohaposta.[2][3][4]

Lähteet muokkaa

  1. G.P.Moss: EC 3.1.6 Sulfuric Ester Hydrolases Queen Mary, University of London. Viitattu 7.3.2017. (englanniksi)
  2. a b Sarah R. Hanson, Michael D. Best & Chi-Huey Wong: Sulfatases: Structure, Mechanism, Biological Activity, Inhibition, and Synthetic Utility. Andgewandte Chemie, 2004, 43. vsk, nro 43, s. 5736–5763. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.3.2017. (englanniksi)
  3. a b Larry Barton: Structural and Functional Relationships in Prokaryotes, s. 716. Springer, 2005. ISBN 978-0-387-20708-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.3.2017). (englanniksi)
  4. Christopher Walsh: Posttranslational Modification of Proteins, s. 88. Roberts and Company Publishers, 2006. ISBN 978-0974707730. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.3.2017). (englanniksi)