Sukkahousut

ihonmyötäinen housumainen vaatekappale, joka alkaa vyötäröltä ja verhoaa reidet, sääret ja jalkaterät

Sukkahousut ovat vaate, joka ulottuu tiukasti vartaloa myötäillen vyötäröltä varpaisiin. Niitä käyttävät useimmiten naiset. Ne tehdään tavallisesti nailonista. Yhtenä kappaleena tehtävät sukkahousut keksittiin 1960-luvulla, ja ne korvasivat pian erilliset pitkät sukat ja sukkanauhaliivit.[1]

Sukkahousut
Tuotetyyppi alusvaate
Alkuperämaa Yhdysvallat (moderni versio)

Sukkahousujen rakenne

muokkaa
 
Sukkahousut

Perussukkahousuissa on paksumpaa materiaalia varpaiden kohdalla, joskus myös jalkapohjassa ja kantapäässä (kärki-, pohja- ja kantavahvike) sekä yläosassa. Haarakiila voi olla puuvillasekoitetta ettei se hiosta. Hoikat naiset käyttävät likimain symmetrisiä sukkahousuja, joissa on sauma edessä ja takana. Ns. madame-mallissa on kaksi takasaumaa.

Sukkahousujen paksuusyksikkö on denier. Se kuvaa, montako grammaa painaa 9 000 metriä sukkahousujen valmistuksessa käytettyä lankaa.[2] Juhlasukkahousut ovat usein ohuita, kesällä jopa alle 10 denieriä. 20 denierin sukkahousut peittävät mahdolliset suonikohjut tai värilliset läikät säärissä. 30–40 denieriä likimain estää ihon näkemisen sukkahousujen läpi.[3]

Lasten sukkahousut tehdään usein puuvillasta, johon on sekoitettu pieni määrä polyamidia ja elastaania,[4] joskus myös akryylistä tai villasta.

Historia

muokkaa

Sukkahousujen varhaisia muotoja käytettiin jo renessanssin aikana. Silloin niitä käyttivät yksinomaan miehet, naisten säärien näkyminen oli siveetöntä.

Modernien sukkahousujen edeltäjä olivat nailonsukat. Ne tulivat markkinoille vuonna 1940. Nailon ei jousta, joten sukkia tehtiin monta kokoa, ja säären takaosaa koristi käsin ommeltu sauma. 1950-luvulla keksittiin että kun nailonia käsiteltiin kuumentamalla, sen joustavuus parani, ja vuonna 1959 DuPont rekisteröi lycran. 1960-luvulla minihameen myötä sukkahousut ohittivat sukat suosiossa. Pyörökutomakoneiden ansiosta sääriosan saumat jäivät historiaan.[1] 1970-luvulla muoti vaihtui minihameista farkkuihin, ja sukkahousujen menekki romahti[5].

Arkisten perussukkahousujen rinnalle tuli 2000-luvulla "funktionaalisia sukkahousuja", joiden luvattiin elvyttävän verenkiertoa tai torjuvan bakteereita.[6]

Sukkahousuteollisuus

muokkaa

Maailmalla

muokkaa
 
Silmäpako
 
Miesten sukkahousut

Euroopassa sukkahousujen markkinajohtaja on kansainvälinen DIM.[7] Lisäksi on monia muita sukkahousuvalmistajia, kuten itävaltalainen Wolford.[8]

Suomessa

muokkaa

Presidentti Urho Kekkonen vihki Tornion ensimmäisen sukkahousutehtaan, Ke-Ri Oy:n käyttöön vuonna 1956.[9] Suomessa johtavia sukkahousujen valmistajia olivat Norlyn Torniossa vuoteen 1976 ja Kymen Sukkakin Kuusankoskella päätyi konkurssiin vuonna 1999[10], mutta valmistus on pääosin siirretty muun tekstiiliteollisuuden ohella halvan työvoiman maihin. Suomessa Amar oli markkinajohtaja erikoisliikkeissä ja tavarataloissa.[11] Vaatevalmistaja Nanso lopetti tehtaansa Torniossa syksyllä 2016.[12] 2017 Nansolta neljä tuotemerkkiä ostanut Pierre Robert Group luopui Amar-sukkahousuista ja korvasi ne premium-Norlyneilla.[13] 2022 Pohjanmaalta kotoisin oleva Katariina Aho lanseerasi oman sukkahousumerkkinsä Luvbyn.[14]

Sukkahousukulttuuri

muokkaa

Pirkka-lehdessä julkaistavien niksien suurin osajoukko ovat sukkahousuniksit: erilaisia tapoja käyttää rikkoutuneita sukkahousuja vielä hyödyksi.[15] Pirkka-nimellä myös tehtiin pitkään sukkahousuja.[16] Tämä voi kuvastaa säästäväisten ihmisten turhautumista: sukkahousuihin tulee helposti silmäpako, ja silloin muutaman millin vian takia pitää heittää roskiin iso ja kallis vaatekappale, jota ei ole välttämättä käytetty kertaakaan. Nykyään markkinoilla on jo silmäpaottomia sukkahousuja, joiden kutomatekniikka estää yhden katkenneen langan aiheuttamasta silmäpakoa sen laajemmalti. Nancy Sinatran musiikkivideossa These Boots Are Made for Walkin' hän tanssii toisten naisten kanssa sukkahousuissa.[17] 1980-luvulla glam metal-yhtyeiden kuten suomalainen Hanoi Rocks käyttäessä usein esiintyessään ihonmyötäisiä trikoohousuja, alettiin tätä rockin tyylisuuntausta kutsua leikillisesti sukkahousuheavyksi.[18]

Lähteet

muokkaa
  1. a b History of Nylon My Tights.com. Viitattu 12.6.2014.
  2. Yarn Description Nexis Fibers. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 13.6.2014.
  3. Viimeistele pikkujoulujen bilelook – lue kattava sukkahousuopas! MTVuutiset.fi. 27.11.2013. Viitattu 5.11.2019.
  4. Lasten sukkahpusut Pieni Sukkapuoti. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 13.6.2014.
  5. Farmarimuoti alku Norlynin ongelmiin. Helsingin Sanomat, 18.10.1974, s. 26. Näköislehti (maksullinen).
  6. Saumassa sen salaisuus Vapriikki. Viitattu 13.6.2014.
  7. Dim Tarina Dim Paris. Arkistoitu 20.12.2013. Viitattu 12.6.2014.
  8. Sukkahousut www.wolfordshop.fi. Viitattu 4.9.2015.
  9. Ke-ri Oy YLE. Viitattu 11.1.2022.
  10. Jaakko Pihlaja: Kymen Sukka haettiin konkurssiin Kuusankoskella Helsingin Sanomat. 22.1.1999. Viitattu 18.9.2018.
  11. Amar - suomalaisnaisten kestosuosikki jo 50 vuotta 2006. Amar. Viitattu 12.6.2014.
  12. Tornio YLE. Viitattu 12.1.2021.
  13. Group hs.fi. Viitattu 7.1.2021.
  14. Paikalliset tamperelainen.fi. Viitattu 11.12.2022.
  15. Testasimme markettien ohuet sukkahousut is.fi/menaiset. Viitattu 12.1.2022.
  16. Kaikkien aikojen erikoisimmat sukkahousuniksit! mtv.fi. Viitattu 30.3.2018.
  17. Music Video imdb.com. Viitattu 12.1.2022. (englanniksi)
  18. Meikkihevin helmet nykysuomi.com. Arkistoitu 14.1.2022. Viitattu 15.1.2022.

Aiheesta muualla

muokkaa