Studtiitti

harvinainen uraanioksidimineraali

Studtiitti on harvinainen uraanioksidimineraali, jonka kemiallinen kaava on [(UO2)O2(H2O)2]·2(H2O) tai UO4·4(H2O). Se muodostuu sekundaarisena mineraalina uranyyli-ionin ja veden radiolyysituotteen vetyperoksidin reaktiosta. Studtiitti esiintyy yleensä keltaisina neulamaisina kiteinä varsinaisen uraanimalmin pinnalla. Joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin studtiitti muuttuu nopeasti metastudtiitiksi (UO4·2(H2O)). Nämä ovat ainoat tunnetut luonnossa esiintyvät peroksidimineraalit.

Studtiitti
Studtiittia ja uranofaania Shinkolobwe-kaivoksesta]]
Studtiittia ja uranofaania Shinkolobwe-kaivoksesta]]
Luokka oksidimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava [(UO2)O2(H2O)2]·2(H2O)
Aiheesta muualla

Studtiitti Commonsissa

Studtiitti raportoitiin ensimmäisen kerran mineraalinäytteistä 1947 Shinkolobwe-kaivoksesta, Kongon demokraattisesta tasavallasta, ja se nimettiin geologi Franz Edward Studtin mukaan. Sittemmin studtiittia on löytynyt myös muista uraaniesiintymistä sekä muun muassa Tšernobylin ydinvoimalaitoksen polttoainelaavan pinnalta. Sitä pidetään myös mahdollisena käytetyn ydinpolttoaineen pitkäaikaissäilytyksen alteraatiofaasina.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.