Stralsundin ruuhet

Stralsundin ruuhet[1] (tai Stelasundin ruuhet) ovat kolme muinaista ruuhta, jotka löydettiin vuonna 2002 Stralsundin hansakaupungissa järjestetyissä arkeologisissa kaivauksissa (Fundplatz 225 eli Mischwasserspeicher). Kaksi niistä ovat noin 7000 vuotta vanhoja ja kolmas noin 6000 vuotta vanha.[1][2]

Stralsundin ruuhi 1 löytöpaikallaan

Kaivauksissa on avattu 200 m² alue, josta on löydetty kivikauden esineistöä mesoliittiselta- ja neoliittiselta kausilta.[2]

RuuhetMuokkaa

Ruuhi 1Muokkaa

Vanhin ruuhista löydettiin hajonneena useaan osaan pääosin lounas-koilliseen asettuneena. Kaksi suurinta osaa olivat 8 ja 6 metriä pitkiä, mutta muut osat alle kaksi metriä pitkiä. Osista on voitu päätellä, että ruuhi oli aikoinaan noin 12 metriä pitkä ja 60 senttimetriä leveä.[2]

Ruuhi oli koverrettu pitkästä suorasta lehmuksesta. Veneen pohja oli kuorittu puhtaaksi kaarnasta ja sisäpuoli koverrettu auki. Laidoissa havaittiin epäsäännöllisin välimatkoin porattuja pieniä halkaisijaltaan 2−4 senttimetrin reikiä. Tämä on voinut liittyä halkeaman korjaamiseen, mutta sitä ei ole vielä tutkimuksilla vahvistettu.[2]

Ruuhi 2Muokkaa

Ruuhet 2 ja 3 löydettiin makaamassa vierekkäin pohjois-eteläsuuntaisina. Ruuhen 2 pituus on ollut noin 8 metriä pitkä ja 60−70 senttimetriä leveä. Se löytyi useassa osassa, joista kaksi osaa olivat suuria, mutta muut kappaleet olivat hajonneet pieniksi palasiksi. Ruuhi oli litistynyt sedimenttien painosta eikä keulan paikkaa kyetty enää osoittamaan. Veneen pohjalta löytyi 20 senttimetrinen palanut läikkä. Tämäkin ruuhi oli valmistettu lehmuksen rungosta.[2]

Ruuhi 3Muokkaa

Ruuhi 3, joka on ollut noin 9 metriä pitkä ja 60−70 senttimetriä leveä, löydettiin kolmeen osaan hajonneena. Laidan paksuus on ollut 2−3 senttimetriä ja laidan pinnasta erottaa vielä heikosti työstön jälkiä. Myös tästä ruuhesta löytyi jälkiä tulenpidosta, koska ruuhen sisältä löytyi 20 senttimetriä leveä ja lähes pyöreä hiiltynyt ja tummunut alue. Ruuhi on tehty lehmuksesta ja se muistuttaa joiltakin ominaisuuksiltaan Tanskalaista Lystrupin 1 ruuhta.[2]

Asuinpaikan löytöjäMuokkaa

Ruuhien joukosta löydetyt puutukkien jäänteet ajoitettiin vuosirenkaiden avulla 5100−4800 eaa.. Kaivaukselta löytyi puisia ja luisia esineen osia, kuten piikkejä ja naskaleita, nuolenkärkiä, nuijan varsia ja muita määrittelemättömiä katkelmia. Kiviesineitä olivat säleen katkelmat, kaapimet ja veitset sekä lisäksi keramiikan sirpaleet. Osa sirpaleista voitiin koota tunnistettaviksi astian osiksi. Nämä esinelöydöt viittaavat Ertebøllen kulttuurin aikaan.[2]

LähteetMuokkaa