Strömsholmin kanava
Strömsholmin kanava (ruots. Strömsholms kanal) on Mälareniin laskeva kanava Ruotsissa. Se seuraa Kolbäcksånin jokea alkaen pohjoisessa Smedjebackenissa Barkenin järvestä, kulkien Fagerstan, Surahammarin ja Hallstahammarin kuntien kautta etelässä sijaitsevaan Strömsholmiin, missä se jatkaa Mälarenin Galtenissa sijaitsevaan Fredenin lahteen. Kanava on 107 kilometriä pitkä, mutta siinä on vain 12 kilometriä kaivettuja osuuksia ja loput osuudet käyttävät järviä ja jokea hyväkseen. Kanavalla on pudotusta Barkenilta Mälareniin 99 metriä ja kanavassa on 26 sulkua. Monet sulut ohittavat rinnalla sijaitsevan vesivoimalaitoksen. Kanavan laivoilla saa olla syväystä on 1,35 metriä, leveyttä 5,0 metriä, korkeutta 2,5 metriä ja pituutta 18 metriä [1]. Kanava otettiin käyttöön vuonna 1795 ja se toimii edelleen kesäkausina kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.
Med 12 Vyer öfver de närmast Segelleden belägna ställen 1867.
Historiaa muokkaa
Ruukkien kuljetustarpeet muokkaa
Kanavaa alettiin suunnitella vuoriteollisuuden, ruukkien ja niiden tuotteiden ja raaka-aineiden kuljetukseen. Ruukkien tuotteita valmistettiin Smedjebackenissa, Fagerstassa, Virsbossa, Ramnäsissä, Surahammarissa ja Hallstahammarissa. Ne kuljetettiin Västeråsin satamaan ja sieltä Tukholmaan ja edelleen ulkomaille. Ajatus hyödyntää reitin järviä, Kolbäcksånin jokea ja lyhyitä kanavauomia käynnisti vuonna 1774 kartoituksen, jonka päätteeksi perustettiin vuonna 1776 kanavayhtiö Strömsholms Slusswerk. Kanava alettiin rakentamaan vuonna 1777 Johan Ulfströmin johdolla [2]. Hänen aikaisempia töitään olivat Hjälmarenin kanavan peruskorjaus, Akademeikvarnen (vesimylly), Rådhuset, Fyrisånin rantojen kivetys Uppsalassa. Kanavan vihki käyttöön vuonna 1787 kuningas Kustaa III, mutta työt valmistuivat vasta 1795. Vihkiäisissä purjehti kuningas suluilta suluille vihkien ne eri nimisiksi ja hän pysähteli matkallaan eri ruukeissa osallistuen niissä kaikissa juhlallisuuksiin.
Peruskorjaustarve muokkaa
Kanavan tekniikka vanheni nopeasti ja sen merkitys kuljetusreittinä väheni seuraavien vuosikymmeninä. Vuonna 1852 aloitettiin kanavan kunnostus yliluutnantti Johan Edströmin johdolla. Työtä jatkoi hänen jälkeensä Johan af Kleen. Kanavaa levennettiin ja syvennettiin, jonka takia kolme sulkua rakennettiin uudelleen. Kanava otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1860. Kanavayhtiön omistuspohja muuttui vuonna 1846 ja sen nimeksi tuli Strömsholms Slusswerkistä Strömsholms Nya Kanalaktiebolagiin. Kun yhtiön nimi muuttui 1950 Strömsholms Kanalaktiebolagiin, oli se yksi Ruotsin vanhimmista edelleen toimivista osakeyhtiöistä.
Peruskorjauksen aikana pohdittiin mahdollisuutta pidentää kanavaa pohjoiseen päin. Sen reitti olisi suunnitelman mukaan kulkenut Ludvikaan, Väsmanin järvelle ja sieltä Daljoelle. Reitin jatkoa esitettiin useita kertoja, mutta niistä luovuttiin lopullisesti vuonna 1941.
Vapaa-ajanveneily muokkaa
Rautateiden levittäytyminen ja maantieliikenteen kasvu veivät kanavalta toimintaedellytykset. 1940-luvulla oli kanavan käyttö vähäistä ja sen lopettamista harkittiin. Kanavan varren kunnat kiinnostuivat uudelleen sen käyttämisestä ja vuosina 1963–1970 se peruskorjattiin vapaa-ajan veneilyyn sopivaksi. Vuodesta 1986 lähtien on kanavan osakkeista 86% kuulunut yhdistykselle Stiftelsen för främjande av trafiken på Strömsholms kanal. Kanava on ollut rakennushistoriallisesti merkittävä kohde vuodesta 1990 lähtien.
Sulut muokkaa
Kaikki kanavan sulut on nimetty merkkihenkilöiden mukaan ja useimmat niistä annettiin vuonna 1787 kanavan vihkiäisissä. Jos nimen perässä on tähti (*), on linkki ruotsinkieliseen Wikipediaan. Sulut on lueteltu taulukossa pohjoisesta yläjuoksulta etelään alajuoksulle [2][3]:
| Kohta | Nimi | Korkeus [4] | Koordinaatit |
|---|---|---|---|
| Semla övre (#1-2 kaksoissulku) | Gustav III | 11 m | |
| Semla nedre (#3) | Hertigen av Östergötland * | ||
| Fagersta (#4) | Kronprinsen Gustav Adolf | 5 m | |
| Uddnäs (#5) | Drottning Sofia Magdalena | 3 m | |
| Västanforsområdet (#6) | Kronprinsessan Victoria (ennen 24.9.1995: Västanfors sluss) |
5 m | |
| Virsbo (#7) | Riksrådet Friherre Carl Sparre | 2 m | |
| Seglingsberg (#8) | Hertig Karl av Södermanland | 4 m | |
| Färmansbodet (#9) | Hertig Karl av Södermanland | ||
| Ramnäs övre (#10) | Konung Gustav Adolf | 10 m | |
| Ramnäs nedre (#11) | Konung Gustav I | ||
| Magforsen (ei käytössä) | Direktör Ulfström * [2] | - | |
| Surahammar (#12-13 dubbelsluss) | Landshövding af Ugglas * | 5 m | |
| Ålsätra (#14) | Konung Karl Gustav | 3 m | |
| Hallstahammar Trångfors (#15) | Hertiginnan av Södermanlandin | 16 m | |
| Hallstahammar Lustigkulla övre (#16) | Prinsessan Sofia Albertina * | ||
| Hallstahammar Lustigkulla nedre (#17) | Lovisa Charlotta, Sveriges tillkommande drottning * | ||
| Hallstahammar Skantzen (#18-19 dubbelsluss) | Konung Gustav IV Adolf | 10 m | |
| Hallstahammar Sörkvarn (#20-22 trippelsluss) | Svea, Göthes och Vendes | 12 m | |
| Sörstafors (#23) | Konung Karl XI | 3 m | |
| Mölntorp (#24-25 dubbelsluss) | Konung Karl XII | 7 m | |
| Strömsholm (#26) | Konung Karl XV (ennen 5.7.1860: Konung Adolf Fredrik) |
4 m |
Lähteet muokkaa
- ↑ Utterström, Bengt: Strömsholms kanal, Sveriges mest idylliska vattenväg!, Dagens Båtliv, 7.8.2013
- ↑ a b c Hägglund, John: Strömsholms kanals historia. Hallstahammar: Strands bokh. (distr.), 1968. Libris: 1240856. (ruotsiksi)
- ↑ Färdbeskrivning 26.9.2011. Strömsholms Kanal A. Arkistoitu 7.8.2011. Viitattu 2.3.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Slussprofil för Strömsholms kanal kanaler.arnholm.nu. 26.9.2011. Viitattu 2.3.2021. (ruotsiksi)
Kirjallisuutta muokkaa
- Ameen, Einar: Strömsholms kanal (Stockholm, 1967)
- Bauer, Hasse: Länge leve kanalen. I: Kanaler : Svenska turistföreningens årsbok, 1995 (Stockholm, 1994)
- Berggren, Bonzo: Strömsholms kanal : båtar och original (Maritimt, 99-0644278-6 ; 4) (Skärhamn, 1994)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Strömsholms kanal Wikimedia Commonsissa
