Stanisław Leszczyński
Stanisław Leszczyński (20. lokakuuta 1677 – 23. helmikuuta 1766) oli Puola-Liettuan kuningas Stanislaus I ja Lothringenin (ransk. Lorraine) herttua.
Stanislaus I | |
---|---|
Puolan kuningas | |
Valtakausi | 4. lokakuuta 1704 – 8. elokuuta 1709 |
Kruunajaiset | 4. lokakuuta 1705 |
Edeltäjä | August II Väkevä |
Seuraaja | August II Väkevä |
Valtakausi | 12. syyskuuta 1733 – 27. tammikuuta 1736 |
Edeltäjä | August II Väkevä |
Seuraaja | August III |
Syntynyt |
20. lokakuuta 1677 Lviv, Puola |
Kuollut |
23. helmikuuta 1766 Lunéville, Ranska |
Puoliso | Catherine Opalińska |
Lapset |
Anna Leszczyńska Marie Leszczyńska |
Koko nimi | Stanisław Bogusław Leszczyński |
Suku | Leszczyński |
Isä | Rafał Leszczyński |
Äiti | Anna Leszczyńska |
Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
Nimikirjoitus |
Leszczyński oli Poznańin voivodin Rafał Leszczyńskin poika. Hän syntyi Lwówissa 1677 ja nai Katarzyna Opalińskan. Heidän tyttärestään Mariasta tuli Ranskan kuningas Ludvig XV:n vaimo. Vuonna 1697 valtiollisessa virassaan juomanlaskijana hän vahvisti August II Väkevän valinnan Puolan kuninkaaksi.
Vuonna 1703 hän liittyi Sapiehan suvun kanssa ruotsalaisen kullan avulla Augustia vastaan. Seuraavana vuonna Ruotsin kuningas Kaarle XII valitsi Stanisław Leszczyńskin August II:n seuraajaksi. Lahjonnan ja armeijansa avulla Kaarle varmisti Leszczyńskin valinnan kuninkaaksi vapaalla vaalilla vain muutamien linnanherrojen ja herrasmiesten kokouksessa 2. heinäkuuta 1704. Vaikka Leszczyński joutuikin välillä hakemaan turvaa ruotsalaisten leiristä Augustin armeijan palattua, hänet kruunattiin 24. syyskuuta 1705. Kaarle itse toimitti uuden kruunun ja valtikan Augustin Saksiin viemän tilalle. Ensimmäisenä päätöksenään uusi kuningas vahvisti Ruotsin ja Puolan liiton Venäjää vastaan.
Pultavan taistelun jälkeen 1709 Leszczyński vetäytyi Ruotsin joukkojen kanssa Ruotsin Pommeriin, jossa hän luopui kruunusta, mutta piti arvonimensä vastineeksi pienestä ruhtinaskunnasta Zweibrückenissa. Myöhemmin hän asui Wissembourgissa Elsassissa ja hänen tyttärensä päästyä Ranskan Ludvig XV:n vaimoksi Château de Chambordissa.
Ludvig XV tuki Leszczyńskin vaatimusta Puolan valtaistuimesta August II:n kuoltua 1733, mikä johti Puolan perimyssotaan. Syyskuussa 1733 hän saapui Varsovaan ja hänet valittiin vastalauseista huolimatta kuninkaaksi. Venäjä tuki kuninkaaksi saksilaista Fredrik Augustia, joka oli heidän itävaltalaisen liittolaisensa tukija. Kesäkuussa 1734 Venäjän 20 000 miehen armeija Peter de Lacyn komennossa nosti Fredrik Augustin kuninkaaksi (nimellä August III) Varsovassa ja piiritti entisen kuninkaan Danzigiin, jonne tämä oli linnoittautunut odottamaan liittolaisiaan Ranskasta ja Ruotsista. Ranskan avusta huolimatta kaupunki antautui 30. kesäkuuta kestettyään 135 päivää piiritystä.
Stanisław Leszczyński oli paennut kaksi päivää aiemmin talonpojaksi naamioituneena ja ilmestyi Königsbergissä, missä vaati Ranskaa hyökkäämään Saksiin. Myös Ukrainassa kreivi Nicholas Potocki kokosi 50 000 miestä Leszczyńskin puolesta.
26. tammikuuta 1736 Leszczyński luopui taas kruunusta, mutta sai vastineeksi Lothringenin herttuakunnan, joka sopimuksen mukaan palasi Ranskalle hänen kuolemansa jälkeen (1766). Hän asettui Lunévilleen, jossa omistautui tieteelle ja filantropialle.
Edeltäjä: August II Väkevä August II Väkevä |
Puolan kuningas 1704–1709, 1733–1736 |
Seuraaja: August II Väkevä August III |
Edeltäjä: Frans III Stefan |
Lothringenin herttua 1737–1766 |
Seuraaja: palasi Ranskalle |