Stan Cullis
Stanley Cullis (25. lokakuuta 1916 – 28. helmikuuta 2001) oli englantilainen jalkapalloilija ja valmentaja. Hän pelasi koko uransa Wolverhampton Wanderersissa ja oli yksi aikansa parhaista puolustajista.[1] Pelaajauran jälkeen Cullis valmensi Wolverhamptonin kolmesti mestariksi.
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Stanley Cullis | ||
| Syntymäaika | 25. lokakuuta 1916 | ||
| Syntymäpaikka | Ellesmere Port, Englanti | ||
| Kuolinaika | 28. helmikuuta 2001 (84 vuotta) | ||
| Kuolinpaikka | Malvern, Englanti | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1934–1947 | Wolverhampton Wanderers | 152 | (?) |
| Maajoukkue | |||
| 1937–1939 | Englanti | 12 | (0) |
| Valmennusura | |||
| 1948–1964 | Wolverhampton Wanderers | ||
| 1965–1970 | Birmingham City | ||
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Ura muokkaa
Juniorina Cullis pelasi Ellesmere Portin paikallisessa seurassa. Usea isompi seura oli kiinnostunut hänestä, mutta 1934 hän siirtyi Wolverhampton Wanderersiin 17-vuotiaana. Cullis valittiin heti juniorijoukkueen kapteeniksi ja kaksi vuotta myöhemmin hän nousi edustusjoukkueen kapteeniksi. Wolverhampton sijoittui 1. divisioonassa Cullisin pelatessa toiseksi 1938 ja 1939. Wolverhampton pääsi myös FA Cupin loppuotteluun 1939, mutta hävisi sen Portsmouthille.[1]
Cullis valittiin Englannin maajoukkueeseen ensimmäisen kerran 1937. Toukokuussa 1939 hänestä tuli maajoukkueen nuorin kapteeni 22-vuotiaana. Cullis edusti maajoukkuetta 12 maaottelussa ennen toisen maailmansodan syttymistä. Sodan aikana hän pelasi myös lukuisia epävirallisia maaotteluita.[1]
Sota katkaisi Cullisin pelaajauran. Hän palveli armeijassa ja sodan loputtua hänellä oli aluksi vaikeuksia palata jalkapalloon. Cullisin peliotteet kuitenkin paranivat ja Wolverhampton oli jälleen lähellä mestaruutta, mutta jäi toiseksi hävittyään kauden viimeisen ottelun. Cullis päätti lopettaa pelaamisen ja ryhtyi Wolverhamptonin apuvalmentajaksi.[1]
Vuonna 1948 Cullisista tuli Wolverhamptonin päävalmentaja. Cullis oli erittäin vaativa valmentaja, mutta hänen johdollaan Wolverhampton menestyi loistavasti. Wolverhampton voitti FA Cupin 1949 ja 1960, ja Englannin mestaruuden 1954, 1958 ja 1959. Lisäksi Wolverhampton oli 1950-luvulla kolmesti toinen ja kolmesti kolmas. Wolverhampton saavutti Cullisin valmennuksessa myös menestystä Euroopassa ennen Euroopan cupin perustamista. Wolverhampton muun muassa voitti vuonna 1954 maailman parhaana pidetyn Honvédin 3–2. 1960-luvulla Wolverhampton taantui ja lopulta 1964 Cullis sai potkut.[1]
Vuonna 1965 Cullis ryhtyi Birmingham Cityn valmentajaksi vaikka hän oli päättänyt jättää jalkapallon kokonaan. Cullis ei saavuttanut Birminghamissa samaa menestystä kuin Wolverhamptonissa. Hän erosi seurasta 1970.[1]
Cullis oli loistava puolustaja ja taitava pallollisena pelaajana. Häntä pidetäänkin yhtenä aikansa parhaista puolustajista. Cullis on valittu muun muassa Englannin jalkapallon ja Wolverhamptonin kunniagalleriaan.[2][3]
Yksityiselämä muokkaa
Cullis oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. Pelaajauran jälkeen hän työskenteli valokuvausalalla. Cullis kuoli helmikuussa 2001 84-vuotiaana.[1]
Saavutukset muokkaa
- Englannin 1. divisioonan mestaruus: 1954, 1958, 1959
- FA Cupin voitto: 1949, 1960
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Glanville, Brian: Obituary: Stan Cullis 1.3.2001. The Guardian. Viitattu 1.11.2019. (englanniksi)
- ↑ About The Hall of Fame National Football Museum. Arkistoitu 20.6.2020. Viitattu 1.11.2019. (englanniksi)
- ↑ Stan Cullis Wolverhampton Wanderers. Viitattu 1.11.2019. (englanniksi)