Stalingradin miekka
Stalingradin miekka on jalokivikoristeinen seremoniallinen lyömämiekka, joka taottiin ja kaiverrettiin kuningas Yrjö VI:n erityiskäskystä kunnianosoituksena Britannian kansalta neuvostoliittolaisille kaupungin puolustajille Stalingradin taistelun aikana.[1] Winston Churchill lahjoitti miekan Josif Stalinille Teheranin konferenssissa 29. marraskuuta 1943 Franklin D. Rooseveltin ja kunniavartion läsnä ollessa.
Yksityiskohdat muokkaa
Miekka on kaksiteräinen kahden käden ristiretkeläismalli, noin 1,27 metrin mittainen ja siinä on täyshopeinen väistin. Kaksikielisessä kaiverruksessa lukee venäjäksi ja englanniksi: ”Stalingradin terässydämisille asukkaille – Kuningas Yrjö VI:n lahja – kunnianosoituksena Britannian kansalta”.
Kädensija on kiedottu 18 karaatin kultalankaan, ja kristallikiviseen nuppiin on kuvioitu Englannin kultainen ruusu. Väistimen päihin on muotoiltu kullatut leopardin pään muotoiset koristeet.[2]
36-tuumainen kupera kaksiteräinen säilä on käsin taottu hienoimmasta Sheffieldin teräksestä. Tuppi on persialaista karmiininpunaiseksi värjättyä lampaannahkaa ja siihen on koristeltu kullatulla hopealla kuninkaallinen vaakuna, kruunu ja kuninkaan nimikirjaimet. Lisäksi siinä on viisi hopeista kehystä ja kolme rubiinia kultaisiin tähtiin upotettuina.
Valmistus muokkaa
Valmistusajankohtanaan miekkaa pidettiin yhtenä viimeisistä miekantekoon liittyvän käsityötaidon mestarinäytteistä.[3] Design ja käsityö on lukuisten ansioituneiden ammattilaisten aikaansaannosta, ja suunnitteluun osallistui asiantuntijoita Oxfordin yliopistosta, Goldsmiths' Hallista sekä slaavilaisen ikonografian asiantuntija Cambridgen yliopistosta.[4] Varsinaisen taonnan tekivät Wilkinson Sword Companyn miekkasepät, ja koristeluun osallistui Britannian kuninkaallisten ilmavoimien hopeaseppä ja kalligrafi.
Esittely muokkaa
Ennen virallista luovutusjuhlaa miekka oli yleisön nähtävillä eri puolilla Britanniaa, muun muassa Westminster Abbeyssä. Teheranissa Roosevelt sai pitää miekkaa hetken kädessään, jolloin hän totesi: ”Todellakin, heillä oli teräksinen sydän”. Nykyään alkuperäinen miekka on esillä Stalingradin taistelun museossa Volgogradissa.[5] Wilkinson Sword teki miekasta kolme kopiota, jotka ovat tällä hetkellä Wilkinsonin museossa, Etelä-Afrikan kansallismuseossa ja eräässä yksityiskokoelmassa.
Lähteet muokkaa
- ↑ Antony Beevor (1998), Stalingrad, Viking Press, s.405
- ↑ The Sword of Stalingrad Page (englanniksi)
- ↑ "Sword of Stalingrad...Perfection in its Field", Sklar-yhtiön mainos, heinäkuu 1944
- ↑ Sir Ellis Hovell Minnsin muistokirjoitus, The Slavonic and East European Review, 1953, ss. 236-238.
- ↑ Stalingradin taistelun museon kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)