Avaa päävalikko
St. Helens
MSH82 st helens spirit lake reflection 05-19-82.jpg
Tyyppi
Sijainti
Vuoristo
Korkeus merenpinnasta
2 549 mView and modify data on Wikidata
Prominenssi
1 404 mView and modify data on Wikidata
Suojelualue
Mount St. Helens National Volcanic Monument (en)View and modify data on Wikidata
Purkautunut viimeksi
2004 – 10. heinäkuuta 2008
Ensimmäinen nousu huipulle
Hallinto
Luokitus
National Register of Historic Places -luetteloitu kohde (d) ()[1]View and modify data on Wikidata
Koordinaatit

St. Helens on Kaskadien vuorijonoon kuuluva tulivuori Skamanian piirikunnassa, Washingtonin osavaltiossa Yhdysvaltojen länsirannikolla. Tutkimusmatkailija George Vancouver nimesi vuoren ystävänsä brittiläisen diplomaatti Alleyne Fitzherbertin mukaan. Alkuperäiskansojen nimet "Lawala Clough" ja "Low-We-Lat-Klah" tarkoittavat savuavaa vuorta.[2] St. Helens on Yhdysvaltain nuorin- ja aktiivisin tulivuori. Sen purkautumiskartio on syntynyt kokonaan viimeisen 2 200 vuoden aikana, ja vanhimmatkin tuhkakerrokset ovat vain 40 000 vuotta vanhoja. Nuoresta iästään huolimatta, vuori on ollut varsin hiljainen, lukuun ottamatta vuosien 1831-1857 välistä aktiivista aikaa. Vuoren rauhallisuus houkutteli lähistölle paljon turisteja retkeilemään ja kalastamaan kristallin kirkkaisiin vesiin. Kaikki kuitenkin muuttui vuoden 1980 purkauksen jälkeen, jonka seurauksena St. Helensistä on tullut maailman tutkituin vuori.[3]

St. Helens luokitellaan nykyään luokan 2 tulivuoreksi, eli tulivuoren kraateriin on kasvamassa uusi magmakupoli, johon liittyy pientä seismistä toimintaa. Toimintaan liittyy myös ajoittain pieniä vesi-, kaasu- ja tuhkapurkauksia.[3]

Purkaukset modernina aikanaMuokkaa

1980Muokkaa

18. toukokuuta 1980 St. Helens purkautui rajusti räjäyttäen vuoren huipusta 397m[3] pois ja aiheuttaen 57 ihmisen kuoleman. Kuolleiden joukossa oli paikallisia asukkaita, jotka eivät suostuneet poistumaan kodeistaan ennen purkausta, sekä tulivuorentutkija David Johnston, jonka viimeisiksi sanoiksi radiopuhelimessa jäivät: "Se taitaa tapahtua nyt". Tulivuoren tuhkaa laskeutui laajalle alueelle, ja purkaus tuhosi myös suuria metsäalueita. Purkaus tuhosi noin 600 neliökilometriä Washingtonista.

2004Muokkaa

Lokakuussa 2004 St. Helens jälleen antoi merkkejä uudesta rajusta purkautumisesta, alueella oli ollut lukuisia maanjäristyksiä ja kaasupurkauksia, jotka osoittavat magmapatsaan nousevan vuoren sisällä. Alueella pelättiin voimakasta purkausta ja kuumia syöksyvirtauksia. Tulivuoren ympäristö määrättiin evakuoitavaksi 3. lokakuuta.

 
Tulivuori St. Helensin vuorilla
 
St. Helens 17. toukokuuta 1980, päivää ennen purkautumistaan
 
St. Helens 19. toukokuuta 1982, kaksi vuotta ja päivä purkautumisensa jälkeen

LähteetMuokkaa

  1. National Register of Historic Places  . Arvo on haettu Wikidatasta.
  2. Feature Detail Report for: Mount Saint Helens Geographic Names Information System. U.S. Geological Survey. Viitattu 16.6.2014. (englanniksi)
  3. a b c Dr. Robert R. Coenraads, John I. Koivula, Dr. Armstrong Osborne, Diane Robinson, Phil Rodwell, Barry Stone, Robyn Stutchbury: Geologica - Elävä ja muuttuva maapallo, s. 94. Suomentanut Eeva-Liisa Hallanaho. H.F. Ullmann, 2009. ISBN 978-3-8331-4381-6.
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta St. Helens (vuori).
Tämä vuoriin, vuoristoihin tai muihin maankohoumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.