Sorsakosken työväentalo
Sorsakosken työväentalo oli Leppävirran Sorsakosken kylässä sijainnut työväentalo.
| Sorsakosken työväentalo | |
|---|---|
 Sorsakosken Työväentalon talkooväkeä ryhmäkuvassa |
|
| Sijainti | Sorsakoski, Leppävirta |
| Valmistumisvuosi | 1938 |
| Suunnittelija | Ville Kokkonen, Hugo Manninen |
| Rakennuttaja | Sorsakosken Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 1–2 |
 |
|
Historiaa
muokkaaSorsakosken työväenyhdistys perustettiin Sorsakosken tehdasyhdyskuntaan vuonna 1902. Yhdistyksen perustamisen taustalla oli muun muassa palkkojen leikkaus vuonna 1901, mutta ilmeisesti olosuhteet tehtaalla olivat yleisesti ottaen hyvät, eikä yhdistyksen toiminta kohdistunut niinkään tehtaan johtoa vastaan, vaan se pyrki vastaamaan osaltaan valtakunnalliseen työväenkysymykseen. Sorsakosken yhdistys oli Pohjois-Savon ensimmäinen marxilainen työväenyhdistys. Perustavassa kokouksessa yhdistykseen liittyi 40 jäsentä, ja seuraavana vuonna luku oli jo lähes 100. Tehtaan johto suhtautui alkuun työväenyhdistykseen myönteisesti, mutta 1900-luvun alun mittaan sen toimintaa alettiin vähitellen rajoittaa. Alkuun työväenyhdistys kokoontui tehtaan johdon rakennuttamassa juhlasalissa, Seuralassa. Isännöitsijä ei kuitenkaan vuodesta 1909 eteenpäin enää antanut sitä yhdistyksen käyttöön, mikäli suunniteltu ohjelma ei miellyttänyt häntä.[1]
Oman talon hankinta oli vireillä vuosikymmeniä mutta kaatui toistuvasti tontin hankkimisen vaikeuksiin sekä rahoitusongelmiin. Tontti saatiin ostettua vasta vuonna 1936. Tehtaan johto ei halunnut luovuttaa tontteja työväenyhdistykselle, mutta välikäsien kautta saatiin hankittua tontti työväen asunnoille tarkoitetulta maalta. Rahoitusvaikeudet ratkaistiin muodostamalla osakeyhtiö, jonka pääosakkaiksi tulivat työväenyhdistys, metallin ammattiosasto sekä voimistelu- ja urheiluseura Jäntevä.[2][1]
Talon suunnittelivat Ville Kokkonen ja Hugo Manninen. Osuusliike Työnvoiman rakennusmestari Hyvärinen auttoi teknisessä suunnittelussa. Talo otettiin käyttöön vuonna 1938, ja etenkin sotien jälkeen se oli ahkerassa käytössä.[2] 1970-luvulla talon ylläpitäminen alkoi vaikeutua talousongelmien vuoksi. Talosta muodostettiin vuonna 1975 kiinteistöosakeyhtiö, jonka pääosakkaaksi tuli paikallinen metalliliiton ammattiosasto. Talo peruskorjattiin, ja vuonna 1988 se oli vielä Sorsakosken sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen käytössä.[2] Talon myöhemmästä käytöstä tai nykytilasta ei ole tietoa.
Rakennus
muokkaaTalo oli ”osittain kaksikerroksinen”, ja juhlasaliin mahtui noin 300 henkeä.[3]
Toimintaa työväentalolla
muokkaaTupaantuliaiset päästiin pitämään jo 14.11.1937 osin keskeneräisessä talossa. Myöhemmin talolla järjestettiin esimerkiksi vappukarnevaalit vuonna 1938, ja Kuopion Työväen Teatteri vieraili siellä.[3][4][5]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Laakkonen, Juha: Rajoitettu vai rajaton valta? Sorsakosken hienotaetehtaan isännöitsijöiden suhtautuminen ja vuorovaikutus työväestöönsä vuosina 1891–1938. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2011.
- ↑ a b c Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X.
- ↑ a b Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 11.11.1937, no 130. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 28.4.1938, no 49. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 29.10.1938, no 126. Viitattu 3.10.2022.