Soraja Tarzi
Soraja Tarzi tai vain kuningatar Soraja (1899–1968) oli Afganistanin kuningatar ja kuningas Aman Allahin aviopuoliso. Hallitsijapari tunnettiin uudistusmielisyydestään, ja Soraja kampanjoi esimerkiksi naisten koulutuksen puolesta. Hän tuli tunnetuksi myös ulkomailla parin ulkomaanvierailujen yhteydessä. Luonteenpiirteiltään häntä pidettiin älykkäänä, sivistyneenä ja kosmopoliittisena. Uudistukset eivät kuitenkaan lopulta ottaneet tuulta alleen Afganistanissa, vaan hallitsijapari joutui vuonna 1929 pakenemaan Afganistanista Eurooppaan Habib Allah Kalakanin johtaman kapinan takia. Soraja kuoli Italiassa vuonna 1968.
| Soraja Tarzi | |
|---|---|
| Afganistanin kuningatar | |
 Soraja valokuvassa vuoden 1928 paikkeilta | |
| Syntynyt | 1899 |
| Kuollut |
1968 Italia |
| Puoliso | Aman Allah |
| Isä | Mahmud Beg Tarzi |
Elämäkerta muokkaa
Soraja Tarzi syntyi vuonna 1899.[1] Hänen äitinsä oli korkeakoulutuksen saanut syyrialainen[2] ja hänen isänsä oli Mahmud Beg Tarzi. Mahmud oli Dust Muhammadin veljen jälkeläinen. Hän oli muuttanut Abd al-Rahman Khanin valtakaudella Osmanien valtakuntaan, mutta palasi takaisin Afganistaniin uudistusmielisemmän Habib Allahin valtakaudella. Afganistanissa uudistusmielisestä Mahmudista tuli merkittävä vaikuttaja maan kulttuurielämässä ja politiikassa.[3]
Soraja avioitui Afganistanin kruununprinssi Aman Allahin kanssa. Toinen Mahmudin tyttäristä oli nainut toisen kruununprinssin ’Inajat Allahin.[3] Aman Allahista tuli Afganistanin emiiri, kun hänen isänsä Habib Allah murhattiin vuonna 1919.[4] Hallitsijana Aman Allah kannatti moderneja periaatteita ja tämä näkyi avioliitossa: perinteestä poiketen liitto oli yksiavioinen ja Soraja oli puolisonsa tasavertainen kumppani.[5]
Sorajalla oli samoja ominaisuuksia kuin isällään. Häntä pidettiin älykkäänä, sivistyneenä ja kosmopoliittisena, mikä teki hänestä yhden oman aikansa kansainvälisesti tunnetuimmista naisvaikuttajista ja ehkä merkittävimmän historiallisen naisvaikuttajan Afganistanissa. Soraja pukeutui länsimaalaiseen tyyliin ja edusti aviomiestään virallisissa tilaisuuksissa. Hän perusti myös naisille suunnatun lehden ja pyrki kampanjoimaan tyttöjen koulutuksen puolesta. Hänen miehensä päätti myös naisten huntupakon, mikä oli Afganistanissa ennenkuulumatonta. Sorajan ja hänen miehensä uudistusmielisyydestä huolimatta uudistukset vaikuttivat lähinnä vain pääkaupunki Kabulissa, kun taas maaseudun kansa pidättäytyi paljolti ikiaikaisissa kunniakäsityksissään ja sosiaalisissa rakenteissa. Monet konservatiivit näkivät myös naisten asemaan liittyvät uudistukset länsimaalaistumisen ja sekularisaation merkkeinä.[5]
Aman Allah nautti aluksi suurta kansansuosiota etenkin kolmannen afgaanisodan takia. Uudistuksia ei kuitenkaan ymmärretty pienen koulutetun yläluokan ulkopuolella, mikä kiristi sisäpoliittista tilannetta. Vuonna 1927–1928 Soraja oli miehensä mukana pitkällä ulkomaanmatkalla Euroopassa, Turkissa, Egyptissä ja Iranissa. Ulkomailla vierailu vahvisti parin näkemystä uudistusten tarpeellisuudesta. Afganistanissa Aman Allah ilmoitti vielä uusista uudistuksista, jotka hän aikoi viedä läpi. Niihin kuului esimerkiksi moniavioisuuden rajoittaminen ja oppivelvollisuus sekä pojille että tytöille. Kabulissa miehet ja naiset määrättiin käyttämään länsimaalaisia asuja ja Soraja riisui huntunsa džergan kokouksessa heimopäällikköjen läsnä ollessa.[6]
Vanhoilliset alkoivat saada uudistuksista tarpeekseen. Maaseudulla esimerkiksi alettiin yllyttää väestöä näyttämällä kuvia hallitsijaparin ulkomaanmatkoilta, joissa Soraja oli esimerkiksi pukeutunut kevyeen iltapukuun ja sai käsisuudelman Ranskan presidentiltä. Huhut väittivät kuninkaan myös luopuneen islamista. Šinwar-paštut tuhosivat marraskuussa 1928 kuninkaan talvipalatsin Jalalabadissa, ja hieman myöhemmin tadžikkijohtaja Habib Allah Kalakani nostatti kapinan Kabulin pohjoispuolella. Hallitsijapari joutui pakenemaan Kabulista ja Aman Allah luopui kruunusta veljelleen ’Inajat Allahille. Kalakani pakotti ’Inajatin eroamaan jo parin päivän kuluttua ja lopulta ensin Kandahariin paennut hallitsijapari pakeni lopulta Eurooppaan. Aman Allah kuoli vuonna 1960 Sveitsissä ja Soraja vuonna 1968 Italiassa.[6]
Soraja ja hänen miehensä on haudattu Aman Allahin mausoleumiin Jalalabadissa.[7]
Lähteet muokkaa
- Andrei Sergejeff: Afganistanin historia – Silkkitietä kulttuurien risteykseen. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4.
Viitteet muokkaa
- ↑ Soraya Tarzi (1899-1968), Queen Consort of King Amanullah Khan of Afghanistan Royal Collection Trust. Viitattu 13.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Afghan first lady in shadow of 1920s queen? Al Jazeera. Viitattu 13.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Sergejeff 2011, s. 210
- ↑ Sergejeff 2011, s. 214–216
- ↑ a b Sergejeff 2011, s. 220
- ↑ a b Sergejeff 2011, s. 223–225
- ↑ Hamid Shalizi: Afghan king's shrine neglected as city modernizes Reuters. Viitattu 13.7.2018. (englanniksi)