Sivullissuoja
Sivullissuoja tarkoittaa varallisuuteen liittyvän oikeuden haltijan suojaa sellaista henkilöä tai oikeushenkilöä vastaan, jonka kanssa oikeudenhaltija ei ole solminut sopimusta tai muuta vastaavaa oikeussuhdetta. Sivullissuoja jaetaan dynaamiseen ja staattiseen sivullissuojaan.[1]
Dynaaminen sivullissuoja kuuluu oikeudellisen määräämisvallan eli kompetenssin yhteyteen.Oikeudenhaltija saa dynaamista sivullissuojaa, jos oikeusperuste sitoo myös sivullisia. Esimerkkinä tällaisesta on vaikkapa luovutuksensaajan suoja luovuttajan myöhempiä velkojia vastaan. Samasta suojasta on kyse, kun luovuttaja ei omista luovuttamaansa esinettä, ja esineen oikea omistaja vaatii sitä itselleen luovutuksensaajalta.[1]
Staattinen sivullisusoja tarkoittaa viranomaismenettelyn avulla saatua suojaa oikeudenloukkauksia vastaan. Oikeutta loukkaavan tahon edellytetään tällöin käyttäytyvän saamansa käskyn tai kiellon mukaisesti. Suojaa hakevan on tehtävä aloite eli käynnistettävä viranomaismenettely, jossa oikeudenloukkaajalle määrätään sanktio. Staattisen sivullissuojan ilmentymiä ovat oikeustilan ennallistaminen, hallinnan palauttaminen, kielto jatkaa oikeudenloukkausta, rangaistus ja vahingonkorvausvelvollisuus.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 739–744.