Sisäinen konversio

Sisäinen konversio on radioaktiivisen hajoamisen (beeta- ja alfahajoamisen) yksi muoto. Sisäinen konversio on gammasäteilyn ohella toinen tapa, jolla beeta- ja alfahajoamisen tytärytimen viritystilat purkautuvat. Sisäisessä konversiossa virittyneen tytärytimen viritysenergia siirtyy suoraan tytärytimen rataelektronille, joka irtautuu atomista. Elektronin poisto aiheuttaa elektroniaukon atomin sisäkuorella. Atomien pyrkiessä saavuttamaan energeettisesti edullisimman tilan, uloimmilta kuorilta (yleensä M tai L kuorilta) siirtyy elektroni alempaan tilaan ja emittoi yhden tai useamman karakteristisen röntgensäteilyn fotonin. Karakteristisen röntgensäteilyn energia voi myös siirtyä uloimman kuoren elektronille ja virityksen johdosta elektroni poistuu atomin kuoresta. Syntynyt elektroni on nimeltään Augerin elektroni.[1]

LähteetMuokkaa