Siperiankääpä

kääpälaji

Siperiankääpä (Phellinus abietis) on monivuotisesti kasvava kääpälaji. Sitä esiintyy koko Suomessa, mutta pohjoispainotteisesti. Isäntäpuuna usein kuusi, myös lehtikuusi. Valkolahottaja.

Siperiankääpä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Hymenochaetales
Heimo: Hymenochaetaceae
Suku: Arinakäävät Phellinus
Laji: abietis
Kaksiosainen nimi

Phellinus abietis
(P. Karst.) Jahn

Katso myös

  Siperiankääpä Wikispeciesissä
  Siperiankääpä Commonsissa

Kasvumuoto voi olla pileaattinen etenkin jos kääpä kasvaa elävässä puussa, mutta myös puoliresupinaattinen tai resupinaattinen varsinkin maapuissa. Siperiakäävän yläpinta on kasvuvyöhykkeinen: vanhin osa (mustan)ruskea, reunaltaan keltainen. Alapinta kellan- tai kanelinruskea. Pillit ovat kulmikkaita ja sokkeloisia, koko vaihtelee paljon. Malto ruskeaa, puumaista ja kovaa. Tuoksuton ja mauton.

Lähisukuisesta kuusenkäävästä siperiankäävän erottaa vertaamalla kasvuston paksuutta, sillä siperiankääpä elää useampia vuosia kuin vain pari-kolmevuotiaaksi ja siten ohuemmaksi yleensä jäävä kuusenkääpä.

Siperiankääpä on edeltäjälaji, jonka lahottamissa puissa viihtyy lamokääpä (Skeletocutis chrysella). [1]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 16, 244. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.