Sinkki (soitin)

Sinkki (saks. Zink, ital. cornetto) on yleensä luusta tai nahalla päällystetystä puusta valmistettu puhallinsoitin, joka tunnetaan jo varhaiskeskiajalta. Siinä on äänireiät kuten huilussa, kartiomaisesti avautuva putki ja samanlainen suukappale kuin trumpetissa.^[1] Sinkki luetaan vaskipuhaltimien ryhmään,^[2] sillä soittotavaltaan ja rakenteeltaan se muistuttaa niitä, joskin ilman venttiilejä.^[3]

Soittimen nimi tulee saksan ja latinan kielten kautta samannimisestä metallista.^[1]

Sinkki oli käytössä etenkin 1500–1600-luvun orkestereissa, mutta käyttö säilyi vielä 1700-luvun kaupunkisoittokunnissa.^[3] Nykyisin sinkki on suosituimpia vanhan musiikin soittimia. Harvinainen basso-sinkki korvattiin usein serpentillä^[1].

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Kaarina Turtia: Sivistyssanat, s. 896. Otava, Helsinki 2001.
↑ The Cambridge Companion to Brass Instruments sivu 49. Cambridge University Press.
↑ ^a ^b Zink, Tietosanakirja. Osa 10, palsta 1854. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sinkki (soitin) Wikimedia Commonsissa

[turtia-1] Kaarina Turtia: Sivistyssanat, s. 896. Otava, Helsinki 2001.

[googlebooks-2] The Cambridge Companion to Brass Instruments sivu 49. Cambridge University Press.

[tietosk-3] Zink, Tietosanakirja. Osa 10, palsta 1854. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919

[1]

[2]

[3]