Silmäpankki on hoitajien ja lääkärien muodostama yhteistyöverkosto, joka huolehtii silmän sarveiskalvon irrottamisesta kuolleen henkilön ruumiista, käsittelystä leikkauskelpoisiksi sarveiskalvosiirteiksi ja säilyttämisestä potilaan silmäleikkaukseen saakka.[1][2]

Neuvostoliittolainen silmälääkäri ja kirurgi Vladimir Petrovitš Filatov (1875–1956) kehitti ensin menetelmän, jonka avulla samentuneen silmän sarveiskalvo voitiin korvata terveestä silmästä otetulla sarveiskalvon palasella.[3] Vuonna 1933 hän osoitti, että kuoleman jälkeen silmästä irrotettuja osia voitiin vielä monen vuorokauden kuluttua istuttaa elävään vammaiseen silmään, kunhan osia oli säilytetty 2–4 asteen lämpötilassa. Tämä johti irrotettujen silmien säilytysmenetelmien kehittymiseen ja Yhdysvalloissa perustettiin ensimmäiset silmäpankit 1940-luvulla.[1]

Euroopan ensimmäinen silmäpankki perustettiin 1952 Tšekkoslovakiaan. Suomessa sarveiskalvosiirrot ovat vanhinta kudospankkeja apunaan käyttävää leikkaustoimintaa. Suomessa sarveiskalvonsiirrot aloitettiin 1930-luvulla ja 1950-luvulla avuksi perustettiin silmäpankki.[4] Suomessa sarveiskalvon siirrot kuolleelta ihmiseltä mahdollistava laki säädettiin 1957[5] ja HYKS silmätautien klinikkaan perustettiin silmäpankki samana vuonna.[6]

Silmäpankin henkilökunta irrottaa sarveiskalvot aivokuolleilta luovuttajilta viimeistään 48 tunnin kuluttua kuolemasta. Vainajan silmä näyttää luovutuksen jälkeen rauhalliselta ja silmäluomet on asetettu suljettuina peittämään irrotuskohdan. Sarveiskalvojen talteenoton edellytyksenä on luovuttajalta ennen kuolemaa otettu verinäyte, jotta voidaan todeta, ettei hänellä ole infektioita ku[ten hepatiittia tai HIV:tä. Myös monet sairaudet kuten esimerkiksi leukemia, tuberkuloosi ja MS-tauti sekä kaihileikkaus ovat este luovutukselle.[6]

Kun luovuttajaksi sopivan potilaan aktiivisisten hoitojen lopettamista harkitaan, lääkäri keskustelee omaisten kanssa potilaan suhtautumisesta kudosluovutukseen. Luovuttajan kuoltua hänen silmäluomiensa päälle asetetaan kosteat kangastaitokset, jotka pitävät luomet suljettuina ja estävät sarveiskalvojen kuivumisen ennen niiden irrotusta. Vainajaa ei saa säilyttää huoneenlämmössä yli 12 tuntia. Silmäpankissa sarveiskalvojen endoteelisolujen kunto tarkastetaan, kalvoista otetaan bakteeriviljelynäytteet ja ne säilötään kudosviljelynesteeseen.[6] Ennen sarveiskalvot säilytettiin +4-asteisessa keittosuolaliuoksessa, mutta sittemmin on siirrytty käyttämään muita liuoksia.[4] Tutkimusten valmistuttua siirteet vapautetaan käyttöön ja ne on käytettävä kahden viikon kuluessa.[6]

Siirteitä tarvitsevat potilaat, joilla on sarveiskalvon sisäkerroksen dystrofia (rappeuma), sarveiskalvon kartiorappeuma tai samenema tai sarveiskalvon arpisamentuma, jollaisen voi aiheuttaa tulehdus, tapaturma tai leikkaus. Siirtoleikkauksessa vaihdetaan usein vain sarveiskalvon vaurioitunut kerros, jolloin siirrännäisen paksuus on vain 10–15 mikrometriä. Sarveiskalvon siirtoleikkauksen korjaama näkökyky parantaa potilaan elämänlaatua ja saattaa mahdollistaa opiskelun ja työnteon sekä vähentää riippuvuutta muiden avusta.[6]

Suomessa sarveiskalvonsiirrot tehdään 2024 pääosin HUS:in silmä-korvasairaalassa, jonne lähetetään potilaita hoidettaviksi myös Suomen muilta hyvinvointialueilta. Silmäpankki on osa silmän etuosan sairauksia ja vammoja hoitavaa HUS:in Etuosakirurgista yksikköä. Luvan ja ohjeet silmäpankin toimintaan antaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja toiminnassa tulee noudattaa myös kudoslakia.[7][2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Iso tietosanakirja. Täydennysosa II, palsta 859, hakusana silmäpankki. Helsinki: Otava, 1958.
  2. a b Silmäpankki, Silmä-korvasairaala HUS. Viitattu 19.7.2024.
  3. Iso tietosanakirja. Täydennysosa I, palsta 574, hakusana Filatov, Vladimir Petrovitš. Helsinki: Otava, 1957.
  4. a b Aho, Allan & Hirn, Martti: Kudospankit Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 1995. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 19.7.2024.
  5. Laki kuolleen henkilön kudosten käyttämisestä sairaanhoidollisiin tarkoituksiin, Suomen säädöskokoelma 260/1957.
  6. a b c d e Herttua, Maarit & Krootila, Kari: HYKS silmäpankki (pdf) Finnanest. 2020. Tampere: Suomen anestesiologiyhdistys. Viitattu 19.7.2024.
  7. Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä, Suomen säädöskokoelma 101/2001.