Talio-periaate

eräs oikeustieteellinen periaate

Talio-periaate (lat. lex talionis) eli koston laki on oikeustieteellinen periaate, joka esiintyi ensi kerran muinaisessa Babyloniassa Hammurabin laissa. Samaa periaatetta on sovellettu myös niin raamatullisessa laissa, 1 Moos. 9:6 (”Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava”) kuin varhaisessa roomalaisessakin laissa. Sen mukaan rikollisen pitää saada samanlainen rangaistus kuin minkä hän on aiheuttanut uhrilleen. Tätä silmä silmästä -periaatetta on sovellettu vanhoissa kulttuureissa usein kirjaimellisesti.

Myöhemmin on kuitenkin katsottu että rangaistus on suurempi, sillä Suomessa esimerkiksi Matthias Calonius katsoi, että talio-periaatetta noudatettaessa käytetään suurempaa väkivaltaa kuin siihen johtaneissa rikoksissa. Perusteena on se, että tuomittu kokee henkistä kärsimystä ennen teloitusta.[1]

Talio-periaate Hammurabin laissa muokkaa

Hammurabin lain III luvussa (Kostamisoikeus), 196. pykälässä säädettiin: ”Jos joku puhkaisee vapaan miehen silmän, niin puhkaistakoon hänen silmänsä." Samaan tapaan lain 200 §:ssä sanottiin: "Jos hän lyö vertaiseltaan mieheltä hampaan, niin lyötäköön häneltä hammas."[2] Vastaavanlaisia säännöksiä oli useita muistakin rikoksista, etenkin erityyppisistä väkivallanteoista mutta myös eräistä tuottamuksellisista vahingoista. Esimerkiksi jos rakennusmestari ei tehnyt taloa tarpeeksi lujaksi ja se luhistui aiheuttaen isännän kuoleman, oli rakennusmestari surmattava. Mutta jos tällöin kuolikin isännän poika, oli rakennusmestarin poika surmattava.[3] Eräissä tapauksissa talio-periaatteen mukainen rangaistus oli kuitenkin korvattavissa sakoilla, etenkin jos rikos kohdistui puolivapaaseen henkilöön.[4]

Talio-periaate Raamatussa muokkaa

Sanonta "silmä silmästä, hammas hampaasta" on peräisin Vanhasta testamentista, jossa se esiintyy kolmeen kertaan. Joka kerta se muodostaa alkuosan rangaistusten luettelossa, joka ensimmäisen kerran esiintyessään toisessa Mooseksen kirjassa kuuluu seuraavasti:

»Jos ihmiset tappelevat keskenään ja samalla töytäisevät raskaana olevaa naista, niin että hän saa keskenmenon mutta hänelle ei aiheudu muuta vahinkoa, lyöjä maksakoon sakkoa sen mukaan, mitä naisen aviomies vaatii tai miten asia oikeudessa ratkaistaan. Mutta jos muuta vahinkoa tapahtuu, annettakoon henki hengestä, silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta, palovamma palovammasta, haava haavasta, ruhje ruhjeesta.»

[5] Sama sanonta toistuu kolmannessa [6] ja vielä viidennessä Mooseksen kirjassa. Viimeksi mainitun mukaan on talio-periaatteen mukaisesti rangaistava myös sitä, joka esitti jotakuta vastaan väärän syytöksen, jonka vuoksi tämä olisi voinut joutua aiheettomasti rangaistavaksi.[7]

Talio-periaate Uudessa testamentissa muokkaa

Uuden testamentin mukaan Jeesus sanoi Vuorisaarnassa: ”Te olette kuulleet sanottavan: ’silmä silmästä ja hammas hampaasta.’ Mutta minä sanon teille: Älkää tehkö pahalle vastarintaa, vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin.” (Matt. 5:39)

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Koskivirta, Anu: Sisäinen vihollinen (Väitöskirja) urn.fi. Viitattu 4.3.2008.
  2. Armas Salonen: Hammurabin lait/ muinaisbabylonian kielestä suom. sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Armas Salonen, s. 89. Helsinki: WSOY, 1951.
  3. Salonen, s. 34–35.
  4. Salonen, s. 35, 89–90
  5. 2. Moos. 21:22–25
  6. 3. Moos. 24:17–20
  7. 5. Moos. 19:16–21