Siirtohinnoittelu
Siirtohinnoittelu tarkoittaa hinnoittelua samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä liiketoimissa. Tällaisia liiketoimia voivat olla esimerkiksi tavaroiden ja palvelujen kauppa, korvaus aineettomien oikeuksien hyödyntämisestä sekä rahoitus[1]. Jos yritys ei noudata markkinaehtoisuuden periaatetta vaan pyrkii välttämään verojen maksamista, verottaja voi oikaista hinnoittelua määräämällä jälkiveroja ja tarvittaessa veronkorotuksia[2].
Eri maiden veroviranomaisille siirtohinnoittelu on erityinen kiinnostuksen kohde, sillä siirtohinnoittelun avulla voidaan harjoittaa veronkiertoa. Esimerkiksi Nokia oli Intian veroviranomaisen hampaissa. Suomalaisten yritysten kokemusten mukaan siirtohinnoittelun ongelmat kiteytyvät oikeusvarmuuden puutteeseen. Verottajan linjauksista ei aina ole tietoa. Lisäksi verottajan toimintatavat koetaan aggressiivisiksi maailmanlaajuisesti nimenomaan siirtohinnoittelua koskien.[3]
Jos emoyhtiö antaa lainaa tytäryhtiölleen eri ehdoilla kuin ulkopuoliselle yritykselle, kyse voi olla kielletystä siirtohinnoittelusta[2].
Öljy-yhtiö Jukos hyödynsi siirtohinnoittelua Venäjällä verorasituksen pienentämiseksi[4][5].
ATTACin mukaan kehitysmaat menettävät 100 miljardia dollaria verotuloja vuodessa laittoman siirtohinnoittelun vuoksi[6].
Suomelta jää saamatta vuosittain n. 1,6 miljardin euron edestä verotuloja vilpillisen siirtohinnoittelun takia. Siirtohinnoittelua harjoittavat yleensä suuret yritykset, joilla on kansainvälistä toimintaa. Yritykset käyttävät vilpilliseen siirtohinnoitteluun myös veroparatiiseissa, eli alhaisemman verotuksen maissa sijaitsevia tytäryhtiöitään. Eräs menetelmä on ottaa lainaa esimerkiksi Luxemburgiin sijoitetulta emoyhtiöltä ylisuurella korolla. Kun lainaa ottanut yhtiön Suomen-osasto maksaa lainaa takaisin emoyhtiölle, nousee sen liiketulos korkeaksi. Koska laina oli korkeakorkoista, saadaan täten keinotekoisesti Suomen yksikön tulos tappiolliseksi, joten veroja ei joudu maksamaan Suomessa vaan niitä maksetaan vain halvan verotuksen maassa toimivassa yrityksen "menestyneessä" haarassa.[7]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Mitä on siirtohinnoittelu? (Arkistoitu – Internet Archive) Verohallinto
- ↑ a b KHO: Verottajan tulkinta siirtohinnoittelusta laiton (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat
- ↑ Lauri Finér: Siirtohinnoittelu suomalaisessa käytännössä
- ↑ http://www.nytimes.com/2007/02/06/business/worldbusiness/06yukos.html
- ↑ Russian Tycoon Sentenced; System of Justice Indicted Los Angeles Times, 2005
- ↑ Kehitysmaat menettävät 100 miljardia dollaria verotuloja vuodessa laittoman siirtohinnoittelun vuoksi ATTAC, 2010
- ↑ http://www.hs.fi/talous/a1344313426240 (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
- Verohallinto: Mitä on siirtohinnoittelu (Arkistoitu – Internet Archive)